Kriteeritkin täyttävä voi saada hylkäävän päätöksen rahoitustilanteen vuoksi. Kuntoutusjaksoihin liittyvät majoitukset vähenevät ja palvelut keskittyvät.
Säkylän kunnan suurtalouskokkina työskentelevällä Virva Korjansalolla, 55, todettiin sepelvaltimotauti noin vuosi sitten. Korjansalo on edelleen työelämässä, mutta kuntoaan hän on kohentanut Kelan rahoittamalla sydänkuntoutuskurssilla.
Kolmeen noin viikon mittaiseen jaksoon jaettu kurssi alkoi keväällä ja päättyy nyt syksyllä.
– Tämä on tuonut lisää jaksamista ja työmotivaatiota. Liikunnan ilo on palautunut ja ruokavaliostakin on tullut terveellisempi, kertoo Korjansalo.
Kela joutuu hylkäämään hakemuksia
Kela maksoi viime vuonna harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta vajaa 79 miljoonaa euroa.
Ensi vuodesta lähtien Kela joutuu rajoittamaan rahankäyttöä. Nekin henkilöt, jotka täyttävät kuntoutuksen kriteerit, voivat saada hylkäävän päätöksen rahoitustilanteen vuoksi.
– Tilanne on erityisen haastava asiakkaille, joilla on ilmeinen kuntoutuksen tarve. Se on haastava myös palveluntuottajille, joiden asiakasvirta voi pienentyä, toteaa Kelan vastaava suunnittelija Heli Sampolahti-Hänninen.
Kela ottaa käyttöön asiakaskiintiöt tietyissä harkinnanvaraisissa kuntoutuspalveluissa. Sellaisia ovat ainakin aikuisten yksilökuntoutukset ja sydänkuntoutuskurssit.
Lisäksi Kela pyrkii kehittämään kuntoutuspalveluja niin, että ne olisivat entistä tehokkaampia ja tavoittaisivat suuremman määrän asiakkaita samalla rahoituksella. Yksi ratkaisu on etäkuntoutus, joka on yleistynyt viime vuosina.
– Etäkuntoutus voi parantaa palveluiden saavutettavuutta, erityisesti pitkien etäisyyksien takaa. Se voi olla myös osa kuntoutusprosessia, jossa kuntoutus tapahtuu sekä etänä että kasvokkain, Sampolahti-Hänninen sanoo.
Kuntoutuslaitosten markkinat muuttumassa
Etäkuntoutus vähentää majoituksen ja esimerkiksi ateriapalvelujen tarvetta kuntoutuslaitoksissa. Kuntoutuksen toimialayhdistys KTAY:n hallituksen jäsen, Kuntoutuskeskus Ruissalon kuntoutuspäällikkö Birgitta Ojala kertoo, että huoli tulevaisuudesta on laajaa. Ojalan näkemys saa vahvistusta muualta.
– Jatkossa on tarkoitus panostaa enemmän yksityispuolelle, koska julkinen rahoitus tuo epävarmuutta, sanoo Siilinjärvellä toimivan Kunnon Paikan toimitusjohtaja Timo Juurakko.
Myös Kunnonlähde Kankaanpään toimitusjohtaja Raimo Kalliokosken mukaan kuntoutuksen palvelurakenne on muutoksessa. Hän toivoo, että etäkuntoutuksen vauhti ei ole liian kova.
Alan yrityskentässä on jo tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi Coronaria Kuntoutuspalvelut on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana muun muassa yrityskauppojen seurauksena.
Yhtiön toimitusjohtaja Arto Lamberg on optimistinen tulevaisuuden suhteen, mutta myös huolissaan siitä, kuinka paljon yhteiskunta panostaa kuntoutukseen jatkossa.
– Yksittäisen huippuammattilaisen saaminen kurssille voi olla haastavaa. Etämahdollisuus varmistaa, että kursseja voidaan pitää ympäri Suomea, Lamberg sanoo.
Kurssikaverit tuovat vertaistukea
Virva Korjansalo arvostaa paikan päällä annettavan kuntoutuksen mukanaan tuomaa vertaistukea. Hän ei osaa kuvitella ainakaan omaa sydänkuntoutustaan etäkurssina.
Kurssin viimeisellä jaksolla Korjansalo tuntee vointinsa paremmaksi kuin ennen kurssin aloittamista. Myös tulevaisuudennäkymät ovat myönteisiä. Toiveena on, että kunto ja terveys pysyvät hyvinä ja jaksamista riittää.
– Nyt olen hyvillä mielin.
