Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden tai neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen etuuksien osuus on suuri, sanoo Kelan ylilääkäri.
Kela maksoi viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella.
Maksettujen etuuksien kustannukset ovat kasvaneet yli 700 miljoonaa euroa vuodesta 2010.
Etuuksien saajia näillä perusteilla oli viime vuonna lähes miljoona. Kaikkiaan Kela maksoi etuuksia 16,6 miljardia euroa.
– Yli kymmenesosa kaikista Kelan maksamista etuuksista, tai puolet terveysperusteisista etuuksista, maksetaan siis mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden tai neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Osuus on suuri, sanoo tiedotteessa Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Tuen tarvetta etenkin nuoremmilla
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen etuuksien kustannukset ovat kasvaneet etenkin nuoremmissa ikäryhmissä.
Alle 16-vuotiailla kustannukset ovat inflaation huomioiden yli kolminkertaistuneet, kun verrataan viime vuotta vuoteen 2010. 16–34-vuotiailla kustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet.
– Lapsilla ja nuorilla erilaisten neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten adhd:n, autisminkirjon ja kehityksellisten kielihäiriöiden, diagnoosit ovat hyvin yleisiä, mikä heijastuu niihin liittyvien terapioiden käyttöön, sanoo tiedotteessa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Kokonaiskustannukset huomattavasti suuremmat
Kelan maksamat etuudet ovat kuitenkin vain osa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien kustannuksista.
Mielenterveysongelmia hoidetaan paljon myös työterveydessä, työeläkelaitokset maksavat niiden perusteella muun muassa työkyvyttömyyseläkkeitä, ja erilaisia palveluita tuotetaan myös hyvinvointialueilla.
Lisäksi kustannusten menetetystä työpanoksesta työnantajille ja yhteiskunnalle on arvioitu olevan useita miljardeja.
– Jos yhdenkin syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle menetettyinä verotuloina ja työpanoksena arvioidaan kohoavan lähes miljoonaan euroon, mielenterveytensä kanssa kamppailevien vaikuttava tukeminen voi maksaa itsensä korkoineen takaisin, sanoo tiedotteessa Kelan tutkimuspäällikkö Antti Veilahti.
