Turun seudulla etsitään sopivaa torjuntakeinoa. Uusin idea on peittää kasvusto. Ruotsissa keino toimii jo.
Vieraslaji keltalammikin torjumiseksi etsitään uusia keinoja Turun seudulla.
Aurajokisäätiö on kokeillut keltalammikin torjuntaa koneellisella niittämisellä. Uusin keino on peittäminen. Aurajokeen on asennettu peitteitä viiteen kohteeseen.
Projektikoordinaattori Sampo Ahlholmin mukaan Aurajoessa keltalammikkia oli viime vuonna 50 000–60 000 neliön laajuisesti.
– Kun peitteet peittävät kasvin hyvin, ei kasva mitään. Jos peitteen ja kehikon väliin on jäänyt rako, kasveja puskee sieltä. Peite estää auringonvalon pääsyn, ja kasvi kuolee peitteen alle, kertoo Ahlholm.
Keltalammikki peittää alleen Suomen luonnonvaraisia kasveja ja estää vesistöjen virkistyskäyttöä. Aurajoessa se vie elintilaa ulpukalta.
Aurajokisäätiön tutkimushanke on kaksivuotinen, joten se jatkuu ensi kesänä.
Ruotsissa torjunta jo pitkällä
Keltalammikin peittämiseen on haettu mallia Ruotsista.
Siellä vastaavaa ei kuitenkaan ole tehty virtaaviin vesiin. Aurajokisäätiö kehittää niihin sopivia peitteitä.
– Ruotsissa peittäminen on teollista toimintaa. Siellä on jouduttu peittämään valtavia alueita. Keltalammikkia on siellä silmänkantamattomiin, kertoo projektikoordinaattori Sampo Ahlholm.
Aurajoessa apua saadaan vapaaehtoisilta, jotka käyvät melontaretkillään tarkastamassa, että torjuntaa varten levitetyt peitteet ovat pysyneet paikoillaan.
Leviäminen huolestuttaa tutkijaa
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Miia Jauni on huolestunut keltalammikin nopeasta leviämisestä. On riski, että se leviää Etelä-Suomessa laajalle alueelle.
Kasvi pystyy leviämään sekä sen osista että siemenistä.
– Monivuotinen kasvi muodostaa laajoja kasvustoja, ja siemenet ja kasvin osat saattavat levitä veden virtauksen mukana. Kasvi saattaa levitä myös vesilintujen mukana, kertoo Jauni.
Lammikin niittämisessä sen osia on päässyt leviämään, mutta peittäminen voisi olla tutkijan mukaan tehokas tuhoamiskeino. Ruotsissa menetelmää on testattu menestyksekkäästi.
Nopeasti pois omasta lammesta
Erikoistutkija Miia Jauni kannustaa poistamaan lajin esimerkiksi pihalla olevasta lammesta.
Lakisääteistä velvoitetta ei varsinaisesti ole, sillä laji ei ole virallisesti kansallisessa vieraslajiluettelossa.
– Kannattaa ryhtyä torjuntatoimiin ja kiinnittää erityisesti huomiota leviämisen estämiseen. Sitä ei saisi päästää karkaamaan muualle.
Ruotsissa keltalammikki on jo maan kansallisessa vieraslajiluettelossa.
Kasvi ei ole tutkijan mukaan vaarallinen ihmiselle.
Ei kuitenkaan ole hyvä meloa tai kalastaa kasvustossa, sillä kasvi menee palasiksi, mikä edistää leviämistä.
– Uimisen kannalta tiheät kasvustot eivät ole mukavia ja kalastusvälineiden mukana kasvin osia voi levitä toisiin vesistöihin, kertoo Jauni.
Video näyttää, millaiset olivat keltalammikkikasvustot Turun Halistenkoskella elokuussa 2024.
