Suojellun tyttölyseon purkamisaikeessa Kemi on ottanut aikalisän, mutta Aarne Ervin suunnittelema, suojeltu uimahalli on tulossa tiensä päähän.
Suojellun uimahallirakennuksen loppu häämöttää Kemissä. Kemi aikoo hakea talolle purkulupaa ja ryhtyy laatimaan uuden hallin suunnitelmaa. Samaan aikaan Kemissä on pohdittavana myös suojellun, vanhan tyttölyseon kohtalo; remontoidaanko se osaksi koulukampusta vai rakennetaanko tilalle uusi talo.
Käytössä olevan uimahallin on suunnitellut maamme merkittävimpiin kuuluva arkkitehti Aarne Ervi. Vuonna 1967 valmistunut ja 1997 peruskorjattu sekä laajennettu talo on suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana.
Kemin kaupunginvaltuusto hyväksyi runsas vuosi sitten asemakaavan muutoksen, joka poistaa uimahallin suojelumääräyksen ja mahdollistaa rakennuksen purkamisen.
Museoviranomaisen arvion mukaan rakennusta ei pitäisi purkaa, ja se valitti päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen elokuussa, ja nyt kaavamuutos on saanut lainvoiman.
Ainakin kaksi ja puoli vuotta ilman uimahallia
Kemin kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen kertoo, että rakennukselle haetaan purkulupa ja se on voimassa kolme vuotta. Sinä aikana suunnitellaan uusi halli ja kilpailutetaan urakoitsijat. Vanha halli on näillä näkymin käytössä kevääseen 2027 saakka.
Uimahallitonta aikaa on tulossa ainakin kaksi ja puoli vuotta, sillä alustavan aikataulun mukaan uusi halli valmistuu loppuvuonna 2029. Uutta taloa ei Immosen mukaan voida rakentaa vanhan viereen, sillä tontilla ei ole jäljellä riittävästi rakennusoikeutta. Immonen pitää todennäköisenä, että vanhaa rakennusta ei voida hyödyntää, vaan se purettaneen kokonaan.
Aiempien selvitysten mukaan nykyisen hallin peruskorjaaminen nykyvaatimusten ja -tarpeiden mukaiseksi olisi osin mahdotonta. Esimerkiksi alapohja ja katto pitäisi uusia kokonaan.
Suojeluarvoja ei voitaisi remontissa säilyttää
Kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen sanoo, että hallia ei pystyttäisi korjaamaan ainakaan niin, että talon arkkitehtuuri ja suojeluarvot säilyisivät. Saman totesi Immosen mukaan myös hallinto-oikeus tutustuessaan uimahalliin ennen kuin se teki päätöksen kaavamuutosvalituksesta.
Ongelmana Kemin hallissa on muun muassa sen mataluus osassa tiloja. Kerroskorkeudet ovat osin selvästi alle kolme metriä, kun korkeutta nykyvaatimusten mukaiselle ilmanvaihtotekniikalle tarvittaisiin neljä metriä.
Lisäksi rakennus kärsii alkalikiviainesreaktiosta, joka rapauttaa betonia. Vaurioiden vakavuutta sekä korjausmahdollisuuksia ja -kustannuksia on vaikea ennalta arvioida.
Myös esimerkiksi rakennuksen esteettömyyttä tulisi parantaa, halliin tarvittaisiin lisäsauna ja pääaltaan radat pitäisi leventää sopiviksi kilpakäyttöön. Lisäksi halli on nykymääritysten mukaan liian suuri suhteessa käyttäjämäärään.
Remontoidaanko vai rakennetaanko uusi?
Samaan aikaan Kemissä on esillä uimahallin naapurissa sijaitsevan suojellun tyttölyseon kohtalo. Aiemmin kaupungin aikeena oli purkaa vanha lyseo ja tehdä tilalle uudisrakennus yläkoulua varten. Kaavamuutoksesta annetun palautteen vuoksi kaupunki kuitenkin tutkii nyt uudelleen mahdollisuudet säästää suojeltu talo ainakin osittain.
Kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen arvioi, että lyseorakennuksen korjaaminen ja muokkaaminen toimivaksi opiskelutilaksi olisi vaikeaa. Esimerkiksi esteettömyyden takaaminen vaatisi taloon suuria muutoksia.
Kemissä riittänee pohdittavaa suojeltujen rakennusten kohtalosta myös tulevaisuudessa. Yläkoulujen keskittäminen on jättämässä tyhjäksi esimerkiksi Karihaara-Marttalan koulun, ja myös se on osittain suojeltu.
