Kenven enemmistöosuuden myynti Oulun energialle on herättänyt keskustelua kaupan vaikutuksista paitsi kuntalaisten tulevaisuudessa maksamiin maksuihin myös henkilöstön asemaan.
Kemin kaupunginvaltuusto päätti joulukuun alussa myydä 60 prosenttia Kemin energian ja veden (Kenven) osakkeista Oulun energialle 71 miljoonan euron kokonaistuotolla. Kaupan taustalla on Kemin kaupungin vaikea taloustilanne. Kuntaliiton mukaan kyse on kunnallisesta itsehallinnosta ja omistajan tekemästä ratkaisusta omaisuutensa suhteen.
– Talouden näkökulmasta ratkaisu kuulostaa ihan hyvältä, mutta me olemme aina pyrkineet korostamaan malttia, että jos on lypsävä lehmä, miten sen kanssa kannattaa tehdä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola kommentoi.
Kemille jää yhtiöstä 40 prosentin osuus eli se menettää määräysvaltansa yhtiössä.
– Osakassopimuksessa tietysti sitten määritellään, mitä mahdollisuuksia vähemmistöosakkaalla on erilaisissa tilanteissa vaikuttaa, Peltola sanoo.
Peltolan mukaan kauppaan on vaikea ottaa kantaa tarkemmin, koska sopimuksen yksityiskohdat eivät ole julkisia.
Kemin taloustilannetta on hankaloittanut entisestään hyvinvointialueiden rahoitusmalliin liittyvä tasausjärjestelmä, jonka vuoksi Kemi joutuu maksamaan valtiolle lakisääteisten peruspalvelujen tuottamisesta.
Miten käy Kenven työpaikkojen?
Kenven henkilöstö on ollut huolissaan kaupan vaikutuksista tulevaisuuteensa. Kenven henkilöstö on pelännyt, että yhtiöiden fuusio johtaa henkilöstön irtisanomisiin Kemissä sekä paikallisen työvoiman käytön vähenemiseen.
Oulun energia kävi viime keväänä muutosneuvottelut, joiden seurauksena 25 työntekijää irtisanottiin. Yhtiö on ilmoittanut säästötavoitteekseen yhdeksän miljoonaa euroa vuoden 2027 loppuun mennessä. Se on ulkoistanut muun muassa taloushallinnon, asiakaspalvelun, sähköverkon rakentamisen ja kunnossapidon sekä kaukolämmön valvomo- ja päivystystoiminnot.
Kenven henkilöstölle on kerrottu, että Oulun energian pyrkimyksenä on muuttaa yhtiön rakenne Oulun kaltaiseksi.
Kysyttäessä arviota Kenven henkilöstön tulevaisuudesta Peltola kertoo esimerkin Kaakkois-Suomessa tehdystä sähköalan fuusiosta, jossa kolme kuntaomisteista energiayhtiötä yhdistivät toimintojaan.
– Siinä yt-neuvottelukierros oli edessä noin vuoden sisällä kaupasta. Sellainenhan voi nytkin olla seurauksena, mutta arvailuahan tämä on.
Kallistuvatko maksut asiakkaille?
Aiemmin Kenven sähkön siirtohinnat ja kaukolämmön asiakasmaksut ovat olleet jopa valtakunnan keskiarvon alapuolella. Moni alueen asukas on pelännyt, että hinnat kallistuvat kaupan myötä. Peltola sanoo, että hintakehitystä on vaikea ennustaa ja pyörittelee asiaa kieli keskellä suuta, mutta muotoilee kuntaomisteisen yhtiön olevan tukevammalla pohjalla pääomasijoittajien ostamiin verrattuna.
– Se on kuitenkin edelleen kuntaomisteinen yhtiö. Jossain tapauksissa, jos pääomasijoittaja on ostanut jonkun energiayhtiön, niin siellä toimintalogiikka on vähän erilainen ja helpommin johtaa siihen, että maksut menevät kipukynnyksen suuntaan.
Peltola mainitsee, että molemmat yhtiöt ovat olleet viime vuosina tuottavia.
– Kilpailukyvyn säilyttäminen on kaikki kaikessa, että yhtiö voi olla menestyksellinen.
Kemi on perustellut kauppaa talousvaikeuksien lisäksi tarpeella saada yhtiölle niin sanotusti leveämmät hartiat. Kemin kaupunginjohtajan Matti Ruotsalaisen mukaan alueelle tarvitaan vahva toimija, joka varmistaa alueen vihreän siirtymän hankkeiden onnistuneen läpiviennin ja yhtiön kehittymisen pitkälle tulevaisuuteen. Kemiin on kaavailtu muun muassa vety- ja ammoniakkitehdasta, joka käyttäisi sähköä Tampereen kaupungin verran.
– Tietysti taloudelliset resurssit ovat silloin isompia, ja sitä kautta on helpompi toteuttaa tällainen verkon vahvistus. Vetytaloudesta puhutaan paljon, mutta milloin se sitten kunnolla realisoituu, siinä pitää olla maltillinen, Peltola sanoo.
Hän toteaa, että talousvaikeuksissa kamppailevissa kunnissa helpotusta etsitään helposti energiayhtiöistä.
– Sellaisessa tilanteessa katse kääntyy energiayhtiöomistuksiin, ja vaikka se olisi vastenmielistä, niin jostain ne eurot pitää kuitenkin löytää.
Asiantuntija muistuttaa kuitenkin katsomaan nykyhetkeä pidemmälle.
– Tietenkin sitten on hyvä huolehtia, että tehdään mahdolliset rakenteelliset muutokset, ettei sitten käy niin, että se raha vain häviää johonkin ja sitten muutaman vuoden päästä on entistä kylmempi.
