Monen muun kunnan ohella Kemi maksaa nyt valtiolle lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Ongelma on ollut lainsäätäjien tiedossa. Siitä huolimatta se päätyi kuntien riesaksi.
Valtiovarainministeriön joulukuussa tekemän valtionosuuspäätöksen mukaan Kemin kaupungin on maksettava valtiolle vuonna 2024 valtionosuuksia ja kotikuntakorvauksia yhteensä yli 2,7 miljoonaa euroa.
Kemi siis maksaa valtiolle lakisääteisten peruspalvelujen tuottamisesta, vaikka valtionosuusjärjestelmän tarkoitus on, että valtio maksaa kunnille niille säädettyjen palveluiden järjestämisestä.
Tähän päätökseen Kemin kaupunki vaatii valtiovarainmisteriöltä nyt oikaisua.
Kemi ei ole absurdin tilanteensa kanssa yksin. Suomessa on kaikkiaan toistakymmentä kuntaa, joissa peruspalvelujen valtionosuus on tänä vuonna negatiivinen.
Syynä outoon rahoituskuvioon on hyvinvointialueiden rahoitusmalli sekä sen tasausjärjestelmä.
Kunnilta siirrettiin valtiolle yhtä paljon verotuloja ja valtionosuuksia kuin siirtyvien tehtävien kustannuksia siirtyi hyvinvointialueille. Kemin kaltaisilta kunnilta, missä sote-menot ovat olleet korkeat, valtionosuuksiakin on leikattu enemmän.
Esimerkiksi Kemissä sote-menoja ovat jo pitkään kasvattaneet vanhusväestön suhteellisen suuri määrä ja korkea sairastavuus.
Toisaalta kaupungin ikärakenne vaikuttaa myös niihin valtionosuuksiin, joita maksetaan sivistyspalveluiden tuottamisesta. Jos lapsia ja nuoria on vähän, jää tämäkin tulo verraten pieneksi.
Kunta- ja ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) totesi jo viime syyskuussa, että rahoitusongelma on tiedossa. Hän myös lupasi, että asian selvittelyssä edetään nopeasti.
Järjestelmä vaarantaa peruspalvelut, ja siinä on iso ristiriita
Kemin kaupungin mielestä valtionvarainministeriössä tehdyllä päätöksellä vaarannetaan osaltaan kaupungin edellytykset selvitä lakisääteisten palvelujen tuottamisesta.
– Tämä on kiistatonta, kun vielä otetaan huomioon, että kaupunki oli lopullisten leikkauslaskelmien tullessa jo tehnyt mittavan talouden sopeutusohjelman, jolla talous olisi saatu tasapainoon, sanoo kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Kaupunki vetoaa oikaisuvaatimuksessaan lukuisiin perustuslakivaliokunnan tulkintoihin, joissa otetaan kantaa valtion rahoitusperiaatteeseen.
– Valiokunnan tulkinta on ollut, että kun kunnille määrätään tehtäviä, on myös varmistettava, että kunnilla on taloudelliset edellytykset suoriutua näistä velvoitteista. Tätä ei valtiovarainmisteriö ole huomioinut.
”Miksi tiedossa olleelle ongelmalle ei ole tehty mitään?”
Kemin oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille sekin, että nyt negatiivisten valtionosuuksiensa kanssa pyristelevien kuntien ongelma ei ole ollut yllätys myöskään lainsäätäjille.
Vääristymä on tunnistettu jo silloin, kun sote-uudistuksen rahoitukseen liittyneitä lakeja sorvattiin.
Hallituksen esityksen (155/2022) mukaan myös ”valtiovarainministeriö seuraa jatkossa erityisesti negatiivisen valtionosuuden kuntien talouden tilannetta ja edellytyksiä̈ selviytyä̈ peruspalvelujen rahoituksesta sekä arvioi mahdollisia valtionosuuden perusteisiin tarvittavia muutoksia”.
– Silti olemme nyt tässä tilanteessa. Ei se auta, että valtionosuusjärjestelmä ehkä uudistuu vuonna 2026 tai 2027. Tällä on vaikutuksia koko taloussuunnitelmakaudelle. Miksi tiedossa olleelle ongelmalle ei ole tehty mitään, puuskahtaa kaupunginjohtaja Ruotsalainen.
Kemin kaupunki toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että asiassa on perusteltua pyytää myös oikeuskansleria tutkimaan lainmukaisuus kokonaisuuden osalta.
– On ilmeistä, että päätöksen valmistelussa ei ole toimittu lainsäädäntöä ja sen valmistelua ohjaavan perustuslakivaliokunnan huomioiden pohjalta.
