Kemian alan yritysten pääkieli tehtaan lattiaa myöten pitäisi olla tulevaisuudessa englanti, ehdottaa työnantajia edustava Kemianteollisuus.
Se on ainoa keino saada riittävästi työvoimaa, liitto arvioi.
Esimerkiksi akkuteollisuuteen odotetaan miljardien investointeja ja jopa seitsemää tuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä.
– Työperäinen maahanmuutto on väistämättä osa ratkaisua, sillä tulossa on myös paljon eläköitymisiä vuoteen 2030 mennessä, sanoo Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto.
Turvallisuussyistä alan yritysten tuotannossa on käytännössä aiemmin täytynyt osata joko suomea tai ruotsia, kertoo Kemianteollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen.
Kielen vaihto englantiin kasvattaisi mahdollisten hakijoiden määrää, hän arvioi.
– Jos haluamme saada oikeasti parhaat mahdolliset osaajat töihin, meidän kannattaa löytää keinoja, joilla emme itse rajoita hakijoiden määrää.
Moni kemian alan yritys toimii jo kansainvälisesti, hän muistuttaa.
– Jos puhutaan vaikka tutkimuksen ja kehityksen puolen töistä, ylemmistä toimihenkilöistä, niin tämä ei ole enää pitkään aikaan ollut haaste.
Työntekijät: Vaikea ja kallis hanke
Kemian alan työntekijöitä edustava Teollisuusliitto suhtautuu ajatukseen kielen vaihdosta epäilevästi.
– Olen muutaman pääluottamusmiehen kanssa tästä keskustellut ja sitä pidetään aika mahdottomana, sanoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho.
– Olisiko se niin, että työntekijä voisi ilmoittaa, että tämän vuoden olen täydellä palkalla opiskelemassa Brightonissa. Miten ne tehtaat sitten pyörisivät, Laiho pohtii.
Hänen mukaansa kielen vaihto olisi erittäin vaikea tehdä nopeasti.
– Pelkästään tekemällä sellaisen päätöksen, että englantia puhutaan, mikään ei ole vielä muuttunut. Jos päätöksen tekisi nyt ja sitten kymmenen vuoden päästä voisi katsoa, missä mennään.
Muutos vaatisi nykyisiltä työntekijöiltä intoa ja kykyä oppia sekä työnantajalta maksuvalmiutta.
– Veikkaan, että monessa yhtiössä toivotaan opiskeltavan ja hallitsevan monta muuta hommaa, ennen kuin ruvetaan miettimään kielikoulutuksia.
Työntekijöiden, tuotantolaitteiden ja ympäristön turvallisuuden kannalta tuotannolla on oltava jokin yhteinen kieli. Tästä ovat yhtä mieltä molemmat osapuolet.
Voisiko ulkomailta tänne töihin tulevilta odottaa suomen opettelua, Laiho miettii.
– Englanti ei monesti ole Suomeen töiden perässä muuttavalle ensimmäinen eikä toinenkaan kieli.
– Ainakin raskaan kemian puolella suomen kieli ja turvallisuusajattelu käyvät käsi kädessä. Prosessiturvallisuuden varmistamiseksi ihmisten itse asiassa pitäisi hallita maan kieltä ainakin sillä tasolla, että pystyttäisiin takaamaan turvallinen operointi ja kaikki pääsisivät ehjänä ja terveenä töistä myös kotiin.
Työvoiman houkutteluun voisi käyttää muitakin keinoja kuin työkielen, Laiho uskoo.
– Sitä arvostetaan, miten työntekijästä pidetään huolta, millaiset arvot yrityksessä on ja miten se toimii.
Mallia ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta
Alalla on kuitenkin yrityksiä, jotka ovat palkanneet myös tuotantoon työntekijöitä, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia. Tulijoita olisi enemmänkin, Kemianteollisuuden Anni Siltanen uskoo.
– Ohjeistukset voi kääntää englanniksi tai niitä voisi olla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Työvuorot suunniteltaisiin sen mukaan, minkä kielisiä henkilöitä on töissä. Käytännössä kaikki vuorossa puhuvat samaa kieltä ihan turvallisuussyistä.
Mallia voisi ottaa ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, jossa osassa tuotantolaitosten vuoroista puhutaan ruotsia ja osassa suomea.
– Siellä on hyviä käytänteitä, joista kaikki voisivat ottaa mallia, Anni Siltanen sanoo.
Työvoiman monipuolisuus edistäisi myös innovatiivisuutta, hän sanoo.
– Kun on eritaustaisia henkilöitä tekemässä yhdessä töitä, syntyy uusia ajatuksia, innovaatioita ja uudenlaisia tapoja tehdä työtä.
Teollisuusliiton Toni Laiho: Työkielen vaihto olisi kallista ja hidasta
