Lohen palautusta ajavassa Lohijokitiimissä epäillään, että Kemijoki oy:n lyhytaikaissääntelyllä voi olla osuutta asiaan.
Kemijokisuulla on tehty hälyttäviä havaintoja poikkeuksellisen pienistä lohista, kertoo Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Vedenalaisten kamerakuvien perusteella yhden vuoden merivaellukselta kotijokeen on palaamassa 40-senttisiä ”kosseja”. Yleensä vaellusvuodelta kudulle palaavilla lohilla on mittaa noin 60 senttiä.
Viitalan mukaan kaloilla on tänä kesänä ollut painoa vähimmillään muutama sata grammaa, kun ne yleensä painavat pari kiloa.
– Oletan, että vuoden 2023 lyhytaikaissäännöstelyn voimakkuus on voinut vaikuttaa käyttäytymiseen merivaelluksella eli siihen, että ne ovat kääntyneet kesken vaelluksen takaisin, Viitala sanoo.
Yli kymmenkiloisia kaloja on tänä kesänä havaittu Viitalan mukaan vain muutama.
Lapin ely-keskuksessa Isohaaran havaintoihin luvataan perehtyä siinä vaiheessa, kun tämän vuoden nousumääristä ja kalojen koosta saadaan varmistetut tiedot.
”Minikosseja” esiintyy toisellakin voimalaitosjoella
Havainnot ”minikosseista” eivät ole Lapin ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsusen mukaan sinänsä yllättäviä, vaan esimerkiksi Oulujoella niitä on havaittu jo kauan.
– Ne eivät ole käyneet varsinaisesti merivaelluksella, vaan todennäköisesti jääneet läheiselle merialueelle ja jokisuulle. Syönnösvaelluksella käymättöminä ne jäävät siis myös pienikokoisiksi, Tertsunen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro toteaa, että pohdinta lyhytaikaissääntelyn ja kossien pienen koon välillä on puhdasta spekulaatiota.
– Merivaellukseen vaikuttavat monet asiat lähtien kalojen perinnöllisestä taustasta, poikasten kunnosta vaellukselle lähdettäessä ja ravintotilanteesta merivaiheen aikana.
Kossien pienentymisestä tai sen syistä on Erkinaron mukaan hyvin vaikeaa sanoa mitään varmaa ilman seikkaperäistä tutkimusta.
Kemijoen nousulohia havainnoivat kamerat ovat Isohaaran voimalaitoksen kalatiellä, noin viisi kilometriä jokisuusta ylöspäin. Tähän mennessä laskuri on havainnut noin 1300 nousulohea.
Lohijokitiimi: Tähän on puututtava
Kuvia läpi käydessään Viitala on huomannut toisenkin muutoksen: epämuodostuneita ”känkkyräkaloja” on enemmän kuin aiempina vuosina.
Rasvaevä paljastaa monien epämuodostuneiden kalojen olevan villejä lohia. Lohitiimin Viitala otaksuu, että kyse on Kemijokeen vuodesta 2017 alkaen siirrettyjen emokalojen poikasista. Lohenpoikanen viihtyy joessa 2-4 vuotta ennen merivaellukselle lähtöä.
Epämuodostumia on havaittu aiemminkin, mutta vähemmän. Viljeltyjen lohien kohdalla niitä on selitetty esimerkiksi luustoon vaikuttaneella vitamiinipuutoksella tai sillä, että kala on saanut osuman kun viljelyallasta on pesty.
– Nämä ovat pääosin villejä kaloja, joten vaurion on täytynyt tulla jostain muualta, Viitala miettii.
Hän pitää mahdollisena, että selkärankavikaisten kalojen taustallakin voi olla lyhytaikaissäännöstely eli se, että kalat ovat vaurioituneet turbiineissa laskeutuessaan alavirtaan.
Lyhytaikaissäännöstelyssä juoksutettavan veden määrä vaihtelee suuresti lyhyen ajan sisällä. Eliöille suuri virtaaman vaihtelu on haitallista. Vesivoimayhtiöille taas on kannattavaa ajoittaa voimakas juoksutus kysyntäpiikkeihin.
Ylen saamat tuntivirtaamatiedot kertovat valtavista, ja nopeista vesimäärän vaihteluista useissa Kemijoen voimaloissa viime vuonna. Kemijoki Oy ei paljasta tuntivirtaamatilastoja, mutta sen ja Lapin ely-keskuksen mukaan lyhytaikaissäännöstely on jatkunut Kemijoella samanlaisena koko 2000-luvun.
Viitala odottaa, että syyt Isohaarassa tehdyille havainnoille selvitetään.
– Nämä määrät ja vaikutukset alkavat olla sitä luokkaa, että näitä ei voi enää sivuuttaa. Tähän täytyy puuttua, Viitala sanoo.
Hänen edustamansa Lohijokitiimi on yhdistys, jonka jäseninä on Kemijoen ja Ounasjoen varren kuntia ja kalastusalueita. Sen tavoitteena on vaelluskalojen palauttaminen Kemijokeen.
