Kemin kaupunki onnistui viime vuonna kääntämään lähes puoli vuosisataa jatkuneen väkiluvun laskun kasvuksi. Kaupungin väkiluku nousi 33 henkilöllä, ja on nyt runsaat 19 400. Asukasmäärä kasvoi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1976.
Muuttotilasto näytti plussaa jo vuotta aiemmin, ja suunta jatkui myös viime vuonna, jolloin muuttovoittoa kertyi 244 asukkaan verran.
Lähihoitaja Miikka Jurvelin on puolisonsa Saija Kämäräisen kanssa huhtikuussa muuttamassa Pohjois-Pohjanmaalta Kemiin.
Pariskunta on ostanut asunnon, ja edessä on nyt talon remontointi omiin tarpeisiin. Pari on suunnitellut muuttoa vuoden verran, tutkinut vaihtoehtoja eri puolilla pohjoista ja päätynyt valitsemaan Kemin.
– Se tarjoaa vaihtoehdoista kokonaisvaltaisimman paketin. Kemi täyttää parhaalla mahdollisella tavalla ne tarpeet ja toiveet, joita meillä on, Jurvelin muotoilee.
Moni asia on kohdallaan
Avaintekijöitä ovat kaupungin sijainti, asuntojen huokeus ja työmahdollisuudet.
– Asunnot ovat paljon halvempia kuin esimerkiksi Oulun seudulla. Meille on tärkeää myös kohtuullinen välimatka Ouluun, koska siellä on sukua.
Tärkeää on myös luonto, ympäristön rauhallisuus, ulkoilumahdollisuudet ja peruspalvelut.
– Minä kyllä tykkään tulevasta asuinympäristöstä, se on rauhallinen ja kodikas, Miikka Jurvelin kertoo.
Lähipiiristä rohkaisevaa esimerkkiä
Tyhjän päälle uusien kemiläisten ei tarvitse hypätä, sillä Jurvelinin sisar ja veli ovat muuttaneet kaupunkiin jo aiemmin. Myös sisarusten kokemus on ollut hyvä, ja se on osaltaan rohkaissut Miikka Jurvelinia puolisoineen tekemään muuttopäätöksen.
Varmoja vakituisia työpaikkoja pariskunnalla ei vielä ole, mutta hoito- ja hoiva-alan ammattilaisina he luottavat, että töitä löytyy – jos ei heti Kemistä, niin lähiseudulta tai Oulusta kuitenkin. Myös sisarukset ovat löytäneet Kemistä töitä.
Kotiutuminen sujui helposti
Jenny Keränen on lähtöisin Pellosta, asunut sittemmin Rovaniemellä ja on nyt kolmatta vuotta kemiläinen.
Kemiin Keränen tuli kahdesta tärkeästä syystä: avopuoliso on kemiläinen ja haluttu opiskelupaikka löytyi Lapin ammattikorkeakoulun Kemin toimipaikasta. Hän tekee opintojen ohessa töitä naapurikaupungissa Torniossa.
Keränen myöntää, että muutto hiukan jännitti, mutta sopeutuminen sujui vaivattomasti.
– Oikein mukavaa ja kotoisaa on. Kemi on mainettaan parempi, ja tosi elinvoimainen paikka.
Keränen arvostaa muun muassa kaupungin monipuolisuutta ja luonnonläheisyyttä.
Löytyykö nykyisestä kotikaupungista jotain epämiellyttävää? Keränen miettii tovin, ja mainitsee lopulta ajoittaisen ikävän hajun tehtaalta.
Kaupunginjohto on varovaisen toiveikas
Kemin kaupungintalossa myönteiseen käänteeseen suhtaudutaan varovaisen toiveikkaasti. Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen iloitsee muutoksesta, mutta huomauttaa, että vielä ei tiedetä, kuinka pysyvää suotuisa kehitys on.
– Tämä on kuitenkin positiivinen esimerkki siitä, että aina ennakkolaskelmat eivät toteudu. Tilastokeskuksen tekemien laskennallisten aineistojen näkymä on ollut negatiivisempi kuin meidän omat arviomme. Todellinen tilanne menee nyt pitkälti sitä linjaa, mitä itse olemme arvioineet.
Hallinto- ja kansliajohtaja Jukka Vilén muistuttaa, että muuttoliikkeeseen ja investointeihin vaikuttavat niin maailman tapahtumat kuin hallituksen päätöksetkin.
Vilén uskoo, että 3–5 vuoden kuluttua Kemissä ja Meri-Lapissa on jopa pulaa työntekijöistä, kun ensimmäiset vihreän siirtymän investoinnit toteutuvat.
– Meidän pitää olla valmiina houkuttelemaan uusia työntekijöitä niin Suomesta kuin maailmaltakin, Vilén sanoo.
Kaupunginjohto pitää myönteiselle kehitykselle välttämättömänä kaupungin tekemää työtä elinkeinotoiminnan eteen.
– Vain niin kyetään synnyttämään edellytykset työpaikkojen syntymiselle, kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen sanoo.
Kaupunginjohtaja muistuttaa, että yritysten edellytysten lisäksi kaupunki pyrkii pitämään huolta myös työntekijöille ja asukkaille tärkeistä palveluista ja alueen viihtyvyydestä.
Jos elinkeinoelämän näkymät ovatkin Meri-Lapissa parin viime vuoden kuluessa kirkastuneet, 2020-luvun alku oli kovaa aikaa.
– Meillä vuodet 2021 ja 2022 olivat ihan kauheita Veitsiluodon tehtaan sulkemisen vuoksi. Muuttoliike oli pahimmillaan 305 henkeä negatiivinen, Jukka Vilén huokaa.
Nyt on siis myötätuulta kovien vuosien jälkeen.
