Norjan turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet Coscon tapaisista kiinalaisyrityksistä, sillä niiden mukana myös riski vieraiden valtioiden tiedustelulle kasvaa.
Armi Auvinen,
Annu Passoja,
Riikka Rautiainen
Kemin sellua kuskaavan kiinalaisvarustamo Coscon alukset voivat olla turvallisuusuhka. Suojelupoliisi on ollut kiinnostunut aluksista ja myös Norja varoittelee omia satamaviranomaisiaan samasta kiinalaisvarustamosta.
Maailman suurimpiin varustamoihin kuuluvan Coscon omistaa Kiinan valtio.
Cosco Shipping -varustamon jättimäiset sellualukset ovat hoitaneet Kemin uuden sellutehtaan merikuljetuksia viime vuoden lopusta lähtien. Merimiesunionissa on kummasteltu, miten on mahdollista, että Suomen suurimman sellutehtaan kuljetuksia hoitavat kiinalaiset, vaikka liiasta Kiina-riippuvuudesta on ainakin puheissa haluttu eroon.
Kemin sataman toimitusjohtaja Markku Rautio vahvistaa, että hän on keskustellut varustamosta suojelupoliisin kanssa. Coscon aluksia valvotaan vahvemmin kuin muita Kemin Ajoksen satamaan tulevia aluksia.
– Olen ohjeistanut satamavalvojat, että aluksen henkilöstön liikkumista on kontrolloitava.
Kiinalaisvarustamo on Kemissä erityistarkkailussa
Raution mukaan varustamon alukset ovat olleet erityistarkkailussa koko liikennöinnin ajan. Normaalisti satamassa valvotaan liikkumista valvontakameroilla ja kiertävällä vartioinnilla, mutta Coscon osalta valmiutta on nostettu pykälän verran.
Rautio ei avaa enempää, mitä se tarkoittaa.
Tarkemmasta valvonnasta on päättänyt Rautio, joka kertoo raportoineensa asiasta Supolle. Hän korostaa sataman tekevän Supon kanssa normaalistikin yhteistyötä muun muassa sataman henkilöstön turvallisuusselvityksiin liittyen. Raution mukaan ns. länsiliittouman aluksilla ei ole vastaavaa kontrollia kuin kiinalaisaluksella.
Coscon alukset hakevat Metsä Groupin sellua Kemistä kuukausittain. Metsä Groupissa turvallisuusnäkökulmat eivät ole nousseet esille, kertoo logistiikkajohtaja Veli-Matti Passinen. Viranomaiset eivät myöskään ole olleet yhtiöön yhteydessä.
Kemin sataman strateginen sijainti koko Pohjois-Suomen turvallisuuden kannalta on noussut esille myös Nato-jäsenyyden myötä. Kemin Veitsiluodon tehdasalue on yksi Valtioneuvoston nimeämistä sotilasalueista, jotka on avattu Yhdysvaltain käyttöön.
Norjan turvallisuusviranomaiset varoittavat yrityksestä
Norjan turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet antamasta jalansijaa Coscon tapaisille kiinalaisyrityksille, sillä niiden mukana myös riski vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnalle kasvaa.
Tällä hetkellä Cosco haluaisi lisätä yhteistyötä Norjan pohjoisen Kirkkoniemen sataman kanssa. Moni muukin kiinalaisyritys on osoittanut kiinnostusta satamaan. Norjan oikeus- ja turvallisuusministerin lausunnon mukaan hallitus ei salli kiinalaisyritysten vahvempaa läsnäoloa Kirkkoniemessä, jos kansallista turvallisuutta ei ole ensin varmistettu. Norjan yleisradioyhtiö NRK:n mukaan on todennäköistä, että rajoituksia tehdään myös muissa Norjan satamissa.
NRK:n mukaan maan elinkeino- ja kalastusministeriö on lähettänyt aiheesta huolestuneen kirjelmän Kirkkoniemen satamaviranomaisille. Kirjelmä liittyy Norjassa voimassa olevaan turvallisuuslakiin, joka koskee kaikkia Norjan satamia.
Kirjelmässä todetaan, että tietyt sataman osat voivat olla erityisen merkittäviä kansalliselle turvallisuudelle ja tarvita lisäsuojaa. Ministeriön mukaan on myös harkittava, pitäisikö muut satamaan liittyvät toimijat asettaa turvallisuuslain alaisiksi.
NRK on aiemmin uutisoinut Coscon ja Kirkkoniemen sataman johdon tapaamisista Coscon Helsingin konttorissa Suomessa. Kiinalaisyrityksellä on Suomessa oma, vuonna 1995 perustettu tytäryhtiö.
Coscon laajenemista ja sen mukanaan tuomia mahdollisia turvallisuusuhkia on tutkittu eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Kreikan suurin satama Pireus on täysin kiinalaisvarustamon hallussa.
Kiinan laki velvoittaa kansalaisetkin tietolähteiksi
Tiedustelua Jyväskylän yliopistossa opettava yliopisto-opettaja, eversti evp. Jyrki Isokangas tekee eron sen välillä, onko kyse satamassa käyvästä kiinalaisaluksesta vai siitä, että kiinalaisvarustamo haluaa esimerkiksi vuokrata tai rakentaa kiinteistöjä pohjoismaiseen satamaan.
– Pysyvä läsnäolo antaa tietysti paremmat mahdollisuudet siihen tiedustelutoimintaan.
Tämä ei poissulje sitä, etteikö myös satamassa vieraileva alus voisi joissain tilanteissa olla riski. Isokangas ei osaa arvioida, miten kiinnostunut Kiina on Suomesta tiedustelumielessä.
– Luulen, että Kiinan tiedustelua kiinnostaa vähän kaikki. Sillä on myös laajat mahdollisuudet kerätä tietoa, koska heidän lainsäädäntönsä on sellainen, että jokainen kiinalainen ja kiinalaisyritys on tarvittaessa velvoitettu tuottamaan tietoa Kiinan tiedustelulle.
Samalla Isokangas muistuttaa, että jokainen kiinalaisalus ei tietenkään ole tiedustelualus.
Mitä tulee Kiinan kiinnostukseen Venäjän kyljessä olevaan Kirkkoniemeen, Isokangas uskoo sen liittyvän pikemmin arktiseen alueeseen kuin Venäjään.
– Kiina ja Venäjä ovat lähtökohtaisesti toisiinsa ystävällismielisesti suhtautuvia valtioita, mutta arktisesta alueesta puhuttaessa intressit voivat mennä ristiin. Näkisin, että kiinnostus liittyy Kiinan pyrkimykseen saada tilaa ja vaikutusvaltaa arktisella alueella.
Norjan ja Ruotsin turvallisuusviranomaiset ovat analyyseissaan todenneet että sekä Kiina että Venäjä ovat lisäämässä tiedustelutoimintaa pohjoisilla alueilla.
Norjan poliisin turvallisuuspalvelu PST:n mukaan siviilialuksilla voi olla pohjoisilla merialueilla kaksoisrooli eli ne voivat samalla kerätä tietoa Nato-maiden sotilaallisesta kyvykkyydestä ja rannikon infrastruktuurista.
lisätty klo 16.50 logistiikkapäällikkö Passisen kommentit
