Donald Trumpin mahdollinen valinta presidentiksi pitää muuta maailmaa ja myös Suomea varpaillaan. Jos Trump muuttaa jälleen Valkoiseen taloon, maailmanpolitiikkaa on vielä nykyistä vaikeampi ennakoida, kauppasodan uhka kasvaa ja vihreä siirtymä ottaa askeleita taaksepäin.
Kysyimme ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.), akatemiatutkija Timo Miettiseltä ja EK:n pääekonomisti Penna Urrilalta, mihin uhkiin ja mahdollisuuksiin Suomen ja maailman tulee varautua.
1. Arvaamattomuus lisääntyy, laitaoikeistoa lobataan taas
Maailmanpolitiikka näyttää olevan sekaisin ilman Yhdysvaltain presidentinvaalejakin.
– Tietynlainen epäennustettavuus tulee lisääntymään, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen.
Suomen poliittinen johto sanoo tulevansa toimeen sen henkilön kanssa, jonka Yhdysvallat valitsee johtoon. Ensimmäisellä kaudella Trump puhui kovia, mutta lopulta lisäsi Yhdysvaltain läsnäoloa Euroopassa.
– Nytkin on keskityttävä siihen, mitä hän tekee, eikä mitä hän sanoo, Valtonen arvioi.
Arvaamattomuutta ei ainakaan vähennä vastakkainasettelua lietsova keskustelutapa.
Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan jopa vastapuolta demonisoiva poliittinen keskustelukulttuuri on osin perua Yhdysvalloista sekä Trumpin edelliseltä kaudelta.
– Trumpin taustalla olevat hahmot ovat aikaisemmin konsultoineet monia eurooppalaisia laitaoikeistopuolueita ja pyrkineet muokkaamaan niiden viestintää iskevämpään suuntaan. Tämä näkyy monin paikoin Euroopassa konkreettisina poliittisina strategioina.
– Kulttuurisodat ovat tuontitavaraa Yhdysvalloista, ja Yhdysvallat on ollut monessa mielessä tuhoisan polarisaation esimerkki monelle Euroopan maalle.
Erimielisyydet ovat keskeinen osa politiikkaa ja demokratian toimintaa, mutta jos niitä ei pystytä sietämään, demokratia rapautuu.
– Yhteiskunnallisten erojen hyväksyminen on tällä hetkellä meidän poliittisessa kulttuurissamme eniten vaarassa, Miettinen sanoo.
2. Näköpiirissä kulttuurisotia ja kauppasotia
Trump on luvannut lopettaa Ukrainan sodan päivässä ja jo ennen kuin hän aloittaa presidenttinä. Sodan lopettaminen pakottamalla ”diiliin” huolettaa Eurooppaa, koska diili voisi olla Venäjän etu.
Uhka on, että Yhdysvallat lopettaisi nopeasti Ukrainan sotilaallisen tukemisen. Tätä Suomi yrittää torjua kertomalla Yhdysvalloille, kuinka tärkeää Ukrainan tukeminen on.
– Se on ihan ykkösasia, Elina Valtonen sanoo.
Ulkoministeri sanoo Ukrainan taistelevan läntisen arvopohjan, maailmanrauhan, YK:n peruskirjan ja kansalaisten oikeuksien puolesta. Se on myös Yhdysvaltain etu.
Toinen huoli on Yhdysvaltojen kääntyminen pois vapaakaupasta. Trendi voi jatkua riippumatta siitä, kuka on presidenttinä, Valtonen sanoo.
- Lue myös: Kaikki Yhdysvaltain presidentinvaaleista Ylen vaalisivuilla
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila jakaa huolen. Yhdysvallat voi kääntyä sisäänpäin ja ryhtyä suojelemaan omia yrityksiään yli muiden.
Yhdysvaltojen suhtautuminen Kiinaan on yhtä tiukkaa, valitaanpa presidentiksi kumpi tahansa. Urrila kuitenkin katsoo, että kauppasodan vaara olisi suurempi, jos Trump valittaisiin presidentiksi.
Silloin myös Suomen ja EU:n pitäisi asemoida itsensä uudelleen.
– Jos Yhdysvallat ja Kiina joutuvat kauppasotaan, se olisi riski eurooppalaisille ja suomalaisille yrityksille. Voi olla, että silloin myös EU:n olisi pakko valita puolensa.
Urrila arvioi myös, että talouden vihreä siirtymä ottaa takapakkia. Trump ja hänen varapresidenttiehdokkaansa J. D. Vancen vaalikampanja korostaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä.
– Yhdysvaltojen ilmastopolitiikka ottaa liittovaltiotasolla taka-askeleita, tai ainakaan edistystä ei tapahdu.
3. Toivo elää: Euroopan linja kirkastuu, Suomen ja USA:n suhde tiivistyy
Urrila näkee silti vihreässä siirtymässä myös toivoa.
Se etenee kovaa vauhtia paikallistason ja osavaltiotason päätöksillä sekä yritysten omin toimenpitein.
– Liittovaltio ei yksin määrää Yhdysvaltojen suuntaa, ja tämä on hyvä muistaa myös Euroopassa, Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä.
Mahdollisimman vapaa ja toimiva kauppa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä toisi Urrilan mukaan hyötyjä molemmille – esimerkiksi kasvua.
– Täytyisi lähteä hakemaan molemminpuolisia hyötyjä, joita vapaasta kaupasta aina on. Se on kummallekin lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto kuin se, että tehtäisiin tullimuureja väliin, Urrila toteaa.
Uusi, iso kysymys on, kyseenalaistaako Yhdysvallat tavalla tai toisella merkittävän tukensa Ukrainalle Venäjän laajamittaisessa hyökkäyssodassa, sanoo Timo Miettinen.
Hän toivoo, että se johtaisi Euroopassa uudelleenarviointiin siitä, mitä maanosan ja unionin puolustusteollisuudelta ja teollisuuspolitiikalta vaaditaan.
– Positiivinen signaali on, että meillä on aika jaettu käsitys siitä, että Euroopan pitäisi tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi. Uuteen komissioon on tulossa esimerkiksi komissaari, jonka tehtävänä on nimenomaan vauhdittaa eurooppalaista puolustusvälineteollisuutta, Miettinen sanoo.
– Uskon, että tähän on on selkeästi yhteistä pyrkimystä Euroopan sisällä.
Ulkoministeri Elina Valtonen arvioi, että tuli mitä tuli, Yhdysvallat on Suomen ja Euroopan kumppani jatkossakin. Tämä on myös Suomen toive, jota diplomaatit yrittävät viestiä.
– Kyllä meillä on kaikki syy olettaa ja tietääkin, että Suomen ja Yhdysvaltain suhde tulee säilymään erittäin hyvänä ja tiiviinä ja jopa tiivistymään.
Tuleva presidentti voi kuitenkin lausua asioita tai tehdä sellaista maailmanpolitiikkaa, jota ei voi ennustaa, Valtonen sanoo. Siksi Suomi tekee läheisesti yhteistyötä muiden maiden kanssa, varautuu eri vaihtoehtoihin ja toivoo, että Yhdysvaltain yhteys säilyy puolustuksessa, pelotteessa, teknologiassa ja kaupassa, Valtonen listaa.