Korkojen lasku jatkuu. Euroopan keskuspankki EKP päätti laskea ohjauskorkoaan tämän päiväisessä kokouksessa.
Se on hyvä uutinen myös suomalaiselle asuntolainan haltijalle.
Keskuspankki laskee korkojaan, koska hintojen nousu on vaimentunut. Toisaalta korkojen lasku on huono uutinen: Se viestii siitä, että keskuspankkiirit ovat huolissaan euroalueen talouskasvusta. Euroalueen talouskehitys on ollut vaimeampaa kuin on ennakoitu.
EKP laskee talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Keskuspankin pankeilta perimä korko on tällä hetkellä 3,5 prosenttia, joten se tippuu 3,25 prosenttiin.
Vaimeasta talouskasvusta huolimatta EKP:n pääjohtaja Christine Lagardella oli lohduttavaa sanottavaa tiedotustilaisuuteen osallistujille Slovenian Ljubljanassa.
– Emme näe kuitenkaan merkkejä taantumasta euroalueelle, pääjohtaja sanoi.
Keskuspankin talletuskorko ohjaa välillisesti myös pankkien asiakkailleen myöntämien lainojen korkoa.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo suomalaisten yleisen asuntolaina-koron eli euriborien reagoineen jo odotuksiin koronlaskusta.
– Odotus koronlaskussa näkyy jo pidempiaikaisten euriborien koroissa eli ne ovat jo laskeneet.
Von Gerich arvelee, että EKP laskee korkoa myös tämän päiväisen kokouksen jälkeen. Neuvosto kokoontuu kuuden viikon välein.
Tämän päiväisen Sloveniassa pidettävän kokouksen jälkeen EKP:llä on tänä vuonna korkokokous enää joulukuussa. EKP:n talletuskorko saattaisi siis laskea kolmeen prosenttiin jo ennen uutta vuotta, jos korkojen laskua jatketaan 0,25 prosenttiyksikön vauhdilla.
Markkinoilla odotetaan korkojen laskemisen jatkuvan vuoden vaihteen jälkeenkin.
– Arviomme on, että ohjauskorko olisi huhtikuussa 2,25 prosenttia, von Gerich puhuu Nordean puolesta.
Keskuspankki aloitti korkojen laskun kesäkuussa. Tämän päivän koronlaskupäätös oli jo kolmas.
Hintojen nousu on hellittänyt jo
Korkoja nostamalla EKP on pyrkinyt hillitsemään hintojen nousua eli inflaatiota.
Keskuspankin seuraama inflaatio onkin alkanut hellittää. Tuoreimman eli syyskuun tilanteesta kertovan tilaston mukaan euromaiden hintojen nousu oli hidastunut 1,8 prosenttiin. Vielä elokuussa inflaatio oli 2,2 prosenttia.
EKP seuraa eri maiden kesken yhdenmukaistettua kuluttajahinta-inflaatiota. Tavoitteena on, että inflaatio pysyy kahdessa prosentissa.
– Olemme matkalla kohti tavoitettamme, mutta emme ole vielä saavuttaneet sitä, Lagarde kertoi.
Keskuspankin päätöksentekoa vaikeuttaa se, että inflaation kehitys on eri euromaissa hyvin erilaista.
Tuoreimman tiedon mukaan hitaimman inflaation maassa, Irlannissa, hinnat nousivat vain 0,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Nopeinta nousu oli Belgiassa, 4,5 prosenttia.
EKP kertoo tiedotteessaan, että ripeästi nousseet palkat ovat pitäneet inflaatiota nopeana.
Suomi on yksi hitaimman inflaation maista. Täällä hinnat nousivat vain 0,8 prosenttia vuotta aiemmasta.
Pankkiirit vihjailivat korkojen suunnasta
Tulevia korkopäätöksiä pääjohtaja Lagarde ei suostunut ennakoimaan Slovenian tiedotustilaisuudessa. Seuraava korkoja koskeva neuvoston kokous on joulukuussa.
– Jokainen päätös tehdään erikseen saatavilla olevan uuden tiedon perusteella, Lagarde painotti.
Lagarde toisti useaan kertaan, että Lähi-idän väkivaltainen konflikti ja muut geopoliittiset jännitteet aiheuttavat epävarmuutta myös talousennakointiin. Taloudelliset seuraukset voivat näkyä esimerkiksi kauppakuljetusten reiteissä ja öljyn hinnassa.
Euroopan keskuspankki ei yleensä suoraan kerro tulevista aikomuksistaan korkojen muuttamiseksi. Markkinoilla kuitenkin yritetään tulkita keskuspankin näkemyksiä pitkälti pääjohtajan puheiden perusteella.
Jan von Gerich kertoo pääjohtaja Christine Lagarden pitäneen puheen EU-parlamentille pari viikkoa sitten, jossa vihjailu tämän päiväisestä korkojen laskusta alkoi.
– Myös muutama neuvoston jäsen on sanonut suoraan, että korkoja pitäisi laskea, von Gerich kertoo.
Yksi korkojen laskua ääneen kannattanut neuvoston jäsen on Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Suomessa on tapana sitoa asunto- ja yrityslainatkin esimerkiksi vuoden euriboriin, jolloin korko muuttuu säännöllisesti.
Sen sijaan suurissa euromaissa kiinteäkorkoiset lainat ovat yleisiä, jolloin korko pysyy samana koko laina-ajan. Tämä vuoksi EKP:n tekemät korkomuutokset ylös- tai alaspäin vaikuttavat Suomessa nopeammin, kuin useissa muissa euromaissa.