Sana hätkähdytti keuhkopoliklinikalta tulleessa kirjeessä. Se sai pelkäämään jotain vakavampaa.
Pari viikkoa myöhemmin Antti Kaipainen sai tietää sairastavansa keuhkosyöpää.
– Sehän on valtava pommi. Siinä vaiheessa se on valtava shokki, hän kuvailee tilannetta puolitoista vuotta sitten.
65-vuotias Kaipainen on jälkikäteen käynyt läpi toissakeväisiä oireitaan.
Ensin oli yskä, joka jäi päälle pitkäksi aikaa flunssan jälkeen. Vähän myöhemmin hän huomasi hengityksessään pienen viiveen jälkeen kuuluvaa pihinää. Työterveyshuollossa sitä ei kuitenkaan pidetty hälyttävänä.
Pian sen jälkeen tuli veriyskä. Se käynnisti saman tien perusteelliset tutkimukset.
– Onni onnettomuudessa, Kaipainen toteaa.
Keuhkosyöpä etenee usein pitkään oireettomana, mikä vaikeuttaa sen löytymistä. Mahdollisimman varhainen löytyminen tarkoittaisi kuitenkin parempia hoitomahdollisuuksia.
Antti Kaipainen ei kuulunut keuhkosyövän tyypillisimpään riskiryhmään, sillä hän ei ole tupakoinut.
Tietokonetomografiassa keuhkoista kuitenkin paljastui kolmen ja puolen sentin läpimittainen kasvain.
Antti Kaipainen kertoo videolla, että vakavan oireen ilmaannuttua tutkimukset etenivät ripeästi.
Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomi on jäänyt takamatkalle 2000-luvun mittaan. Samaan aikaan hoitotulokset ovat muissa Pohjoismaissa parantuneet.
Suomessa viiden vuoden kuluttua keuhkosyövän toteamisesta miehistä on elossa 17 prosenttia, kun muissa Pohjoismaissa osuus on selvästi parempi.
Naisilla vastaava elossa olevien osuus on Suomessa 29 prosenttia. Sekin on heikommin kuin muissa Pohjoismaissa. Tiedot ovat vuosilta 2019–2023.
– Meillä odotusajat ovat pidempiä. Hoidon tarpeen arvio ja usein hoitajakäynti edeltävät lääkärikäyntiä, kun muualla päästään suoremmin lääkärille, tutkimusta tehnyt apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta sanoo.
Lisäksi tietokonetomografiaa tehdään muissa Pohjoismaissa jo perusterveydenhuollossa, kun se on Suomessa mahdollista tehdä vasta erikoissairaanhoidossa.
Ruotsissa ja Tanskassa hoitotuloksia myös seurataan sairaalakohtaisesti, mikä auttaa huomaamaan ongelmakohtia ja kehittämään hoitoa paremmaksi.
Tutkimus tehtiin vuosina 2023–2024 keuhkosyövän hoidon ammattilaisille suunnatulla kyselytutkimuksella.
Suomi haluaa parantaa takamatkalle jäänyttä hoitoa
Suomen muita heikommat hoitotulokset ovat huolettaneet lääkäreitä ja potilasjärjestöjä jo pitkään.
Ongelmiin tartutaan nyt uudella keuhkosyöpäohjelmalla, joka julkaistaan lähikuukausina.
Ohjelma sisältää suosituksia diagnostiikan ja hoitoketjun parantamiseksi. Myös tupakoinnin vähentämiseen halutaan tehokkaampia keinoja.
– Meidän tavoitteemme on, että elossaololuvut selkeästi parantuisivat, sanoo keuhkoterveysjärjestö Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.
Ohjelman mukaan Suomessa tulisi muun muassa selvittää mahdollisuuksia keuhkosyöpäseulontaan. Seulonta kohdistettaisiin pitkään tupakoineisiin ihmisiin. Myös EU suosittelee tätä jäsenmaille.
”Antti, nyt minulla on hyviä uutisia”
Keuhkosyövässä on erilaisia syöpätyyppejä, joiden ennuste vaihtelee paljon. Myös hoidot eroavat syöpätyypin, levinneisyyden ja muun muassa potilaan yleiskunnon perusteella.
Antti Kaipaiselta löytynyt keuhkosyöpä osoittautui ei-pienisoluisen syövän adenokarsinooma-tyypin erääksi mutaatioksi.
– Koepalan ottamisen jälkeen lääkärin ensimmäinen lause vastaanotolla oli ”Antti, nyt minulla on hyviä uutisia”. Silloin en vielä ihan ymmärtänyt, kuinka hyviä ne olivat, hän sanoo.
Kaipaiselle löytyi täsmälääke, jollaisista pieni osa keuhkosyöpäpotilaista hyötyy. Se oli onnekasta, sillä kasvain oli hankalasti leikattavassa kohdassa. Hän itse maksaa lääkkeestä Kelan vuosiomavastuun verran.
Täsmälääke tuhosi kasvaimen syöpäsolukon Kaipaisen keuhkoista käytännössä kokonaan. Hän jatkaa sen syömistä estolääkityksenä, sillä elimistöön voi jäädä syöpäsolujen dna:ta.
Varmuutta siitä, miten täsmälääke jatkossa tehoaa, ei kuitenkaan ole.
Osa potilaista saadaan hoitoon turhan myöhään
Keuhkosyövän hoitomuodot ovat jatkuvasti kehittyneet ja potilaita voidaan erikoissairaanhoidossa auttaa yhä paremmin.
Vaasan keskussairaalan osastonylilääkärin Heidi Andersénin mukaan nykyistä suurempi osa sairastuneista pystyttäisiin parantamaan tai heidän elinvuosiaan voitaisiin jarruttavalla hoidolla lisätä, jos heidät vain saataisiin erikoissairaanhoitoon riittävän varhain.
Andersén on työskennellyt keuhkosyövän hoidossa usean vuosikymmenen ajan.
Hänen mukaansa hoitopolkua pitäisi toisin sanoen nopeuttaa.
– Kohtaamme ihmisiä, joiden kunto on mennyt niin heikoksi taudista tai tauti on levinnyt niin paljon, ettei parantavaa hoitomahdollisuutta enää ole, Heidi Andersén sanoo.
Lisäksi Andersén painottaa, että potilaiden pitäisi myös hakeutua oireittensa kanssa hoitoon.
– Tautiin liittyvä stigma ja pelko hidastavat hoitoon hakeutumista.
Hälyttävä oire käynnisti perusteelliset tutkimukset
Antti Kaipaisen kohdalla ensimmäiset keuhko-oireet eivät saaneet tutkimuksia käyntiin.
Syöpä olisi saattanut hänenkin kohdallaan edetä huomaamatta pidempään ilman veristä yskää.
– Oletan ratkaisevaksi tekijäksi, että kasvain sattui olemaan sellaisessa kohdassa, osittain keuhkoputken sisällä. Siitä tuli tämä oire, Antti Kaipainen sanoo.
Työterveyshuollossa tehdyssä tavallisessa keuhkokuvassa veriyskäkin näytti ensin vaarattomalta. Vakava oire kuitenkin tutkittiin tarkemmin erikoissairaanhoidossa.
Keuhkosyöpädiagnoosin jälkeen hän sai lääkäriltä ohjeen elää normaalia elämää.
Kaipainen on totutellut yhtä aikaa eläkkeellä olemiseen ja keuhkosyövän kanssa elämiseen.
– Kun joka aamu ja ilta ottaa lääkettä, niin eihän se mielestä pois lähde. Mutta kaikkeen tottuu, Antti Kaipainen sanoo.
Syöpä ja lääkitys ovat hidastaneet liikunnallisen miehen tahtia. Silti hän pystyy yhä jatkamaan koko aikuisiän jatkuneita harrastuksiaan, koripalloa ja squashia, ja käymään Helsingin Lauttasaaren rannoilla kävelylenkeillä. Matkapurjehdustakin hän on voinut jatkaa.
Sairauden myötä Kaipaiselle on kirkastunut, mikä elämässä on tärkeää.
– Tyytyväisyys itse elämään on ihan eri luokkaa kuin aikaisemmin. Läheisten merkitys on tietysti myös kasvanut, Antti Kaipainen sanoo.
Antti Kaipainen kertoo videolla, mitkä asiat ovat sairastumisen myötä kirkastuneet.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
