Suomessa on yli 260 000 ulkomaalaista, jotka saavat äänestää vain kunta- ja aluevaaleissa. Ulkomaalaisten äänestäjien määrä on kasvanut viime kuntavaaleista.
Intialainen Pukhraj Ranjan, 35, havahtui äänioikeuteensa kuntavaaleissa viisi vuotta sitten, kun äänestysoikeuskirje saapui postiluukusta kotiin.
Hän oli ollut opiskelemassa Jyväskylässä, muuttanut Helsinkiin ja mennyt naimisiin.
– Kirjeestä tuli tunne, että nyt minun katsottiin olleen tarpeeksi kauan maassa ja saisin oikeuden äänestää, Ranjan sanoo.
Nyt Ranjan saa äänestää jo toista kertaa kuntavaaleissa. Vaalikoneet ovat tuttuja, ja hän kertoo paneutuvansa niihin tarkasti. Niiden kautta Ranjan kertoo päässeensä kiinni suomalaiseen poliittiseen järjestelmään.
– On helppo olla vain vieraana maassa, kun tiedät, ettet voi vaikuttaa. Mutta kun saat vaalikirjeen, tulee tunne, että sinulla on väliä. Se tuo heti isomman vastuun.
Ulkomaalaisten äänestäjien määrä kasvaa
Ranjanin kaltaisia äänestäjiä on tämän kevään kunta- ja aluevaaleissa koko Suomessa yli 260 000 eli vajaa kuusi prosenttia äänestäjistä. Asia käy ilmi Digi- ja väestötietoviraston tiedoista.
Joukkoon lasketaan sekä Suomessa pysyvästi asuvat muiden EU-maiden kansalaiset että Islannin ja Norjan kansalaiset. Lisäksi joukkoon kuuluvat EU:n ulkopuoliset ihmiset, joilla on pysyvä oleskeluoikeus Suomessa.
Kenelläkään heistä ei kuitenkaan ole Suomen kansalaisuutta.
Tällaisten ulkomaalaisten äänestäjien osuus kuntavaalien äänioikeutetuista on kasvanut. Edellisissä kuntavaaleissa ulkomaalaisten osuus oli 4,7 prosenttia. Nyt lukema on 5,7 prosenttia.
– Ei nyt ihan valtava osuus vieläkään, vaikka nousua onkin ollut, heijastellen väestörakenteen muutosta, sanoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija, vaalipäällikkö Otto Palmu.
Ero muun Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä on kuitenkin iso. Helsingissä kuntavaaleissa voi äänestää noin 61 560 ulkomaalaista, eli heidän osuutensa on lähes 11 prosenttia äänioikeutetuista.
Vähintään joka kymmenes helsinkiläinen äänioikeutettu on siis pelkästään ulkomaan kansalainen.
Vantaalla ulkomaalaisia äänestäjiä on jo 15,8 prosenttia.
Mahdollisuus vaikuttaa
Yksi ulkomaalaisista äänestäjistä on Helsingissä asuva meksikolais-espanjalainen Julian Rodriguez.
Rodriguez äänestää ensimmäistä kertaa Suomen vaaleissa – ja aikoo todella tehdä niin.
Hän muutti vaimonsa ja lastensa kanssa kaksi vuotta sitten Suomeen. Rodriguezilla on pysyvä oleskelulupa, eikä hän näe tarvetta hakea Suomen kansalaisuutta.
– Vaimoni halusi takaisin Suomeen lastemme syntymän myötä, joten täällä ollaan.
Rodriguez sanoo tehneensä Ylen vaalikoneen ja kertoo olevansa innoissaan voidessaan valita henkilön, joka vastaa hänen näkemyksiään.
– On hienoa, että voin näyttää mielipiteeni. Tiedän Meksikosta, miten tärkeää on äänestää ja kertoa, mitä mieltä on.
Hänestä on järkeenkäypää, että hän saa äänestää vain kuntavaaleissa.
– Kansalliset vaalit ovat vain suomalaisille. Olen kuitenkin tyytyväinen, että saan esittää mielipiteitäni paikallisella tasolla, kuten lasteni koulutukseen liittyen.
Myös Pukhraj Ranjan on sitä mieltä, että on luonnollista, että hän ulkomaalaisena saa äänestää vain kunnallisissa ja alueellisissa vaaleissa. Hän ei kaipaa isompaa äänestysoikeutta eduskunta- tai presidentinvaaleihin, vaikka hän on nyt hakenut Suomen kansalaisuutta.
– Minulla ei ole mitään kokemusta maaseudun Suomesta. Todellisuudet ovat aivan erit. Ehkä joskus voin äänestää myös kansallisissa vaaleissa, jos minulla on enemmän kokemusta maaseudun Suomesta.
