Osa suomalaisista nukkuu kesäaikaan jopa kolme tuntia lyhyempiä yöunia kuin talvella.
Uni usein lyhenee kevään tullen, mikä aiheuttaa monelle univajetta ja päiväväsymystä. Myös itse aiheutettu väsymys on yleistä keväisin. Kun valoa on enemmän ilta-aikaan, sillä on välitön virkistävä vaikutus, minkä seurauksena moni alkaa mennä entistä myöhemmin nukkumaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista nukkuu suurin piirtein saman verran vuodenajasta riippumatta, mutta osa nukkuu jopa 2-3 tuntia lyhyempiä yöunia kesällä kuin talvella.
– Kesäisin suomalaisilla on selvästi eniten uniongelmia, eli nukahtamisvaikeuksia, katkonaisia yöunia, liian aikaista yöunilta heräämistä tai virkistämätöntä yöunta.
Vaikka monelle tulee ongelmia unen kanssa keväisin lisääntyneen valon takia, olosuhteet harvoin ovat ainakaan suurin syypää huonoon uneen. Jos olosuhteet aiheuttaisivat uniongelmia, kaikki nukkuisivat huonommin, sanoo unilääkäri ja dosentti Henri Tuomilehto.
– Ihmiset kovin mielellään hakevat olosuhteista selitystä – milloin ongelmana on vuodenaika, milloin sinivalo tai kahvi. Kun ihminen on kovin herkkäuninen, totta kai hän reagoi esimerkiksi lisääntyneeseen valoon tai kellojen siirtoon. Näiden ihmisten pitäisi erityisen vahvasti panostaa omaan uneensa esimerkiksi pitämällä kiinni säännöllisestä unirytmistä ja terveellisistä elintavoista.
Aivot ylikierroksilla unessakin
Moni saattaa nukkua pitkiäkin yöunia, mutta uni ei vain tunnu virkistävältä. Suomalaisten uniongelmien taustalla on kaksi kokonaisuutta: unenlaadun heikkenemiseen johtavat omat valinnat sekä unihäiriöt, sanoo Tuomilehto.
– Tämän hetken trendi on, että unesta puhutaan paljon ja ymmärretään, että uni on ihmiselle tärkeää. Ehkä tiedetään myös se, mitä huonosta unesta aiheutuu, mutta kyllähän ne teot oman unen tukemiseksi ovat edelleen hukassa. Illalla valitaan muita juttuja kuin uni: tehdään töitä myöhään, surffataan somessa tai käydään hikilenkillä.
Kaikki aivotoimintaa aktivoivat teot illalla nostavat ihmisen vireystilaa. Aluksi ihmisellä voi olla vaikeuksia nukahtaa, mutta lopulta univajeen kertymisen myötä nukahtaminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Tuomilehto huomauttaa, että tällaisessa tilanteessa aivot käyvät unessa yhä ylikierroksilla, jolloin yölliset havahtumiset lisääntyvät ja seurauksena on heikkolaatuista unta.
