Viime torstaina moni elinkeinoelämän edustaja ja poliitikko iloitsi investointiuutisesta. Silloin kerrottiin, että Kotkaan rakennetaan 800 miljoonaa euroa maksava akkumateriaalitehdas. Valmistuttuaan tehtaan arvioidaan työllistävän suoraan 270 ihmistä ja rakennusaikana vielä enemmän.
Hankkeella on vahva kytkös Kiinaan.
Tehtaan rakentaa yhtiö, jonka omistaa 70-prosenttisesti kiinalainen Beijing Easpring Material Technology. Loput 30 prosenttia kuuluu Suomen Malmijalostukselle, joka on valtion omistuksessa oleva erityistehtäväyhtiö.
Uutinen herätti innostusta, vaikka samaan aikaan Kiinaan liittyvät riskit ovat pinnalla. Maaliskuun alussa Suojelupoliisi totesi, että Kiina muodostaa yhdessä Venäjän kanssa merkittävimmän tiedustelullisen uhan Suomelle. Supon mukaan Kiinan tiedustelullinen kiinnostus Suomea kohtaan on ”pitkäaikaista ja jatkuvaa”.
Kysyimme Kiina-asiantuntijoilta ja akkuteollisuudelta itseltään, millaisia riskejä Kotkan-hankkeen ja ylipäänsä Suomen akkualan Kiina-kytköksiin liittyy.
Kotkan lisäksi myös kahdessa muussa Suomeen kaavaillussa akkualan hankkeessa on kiinalainen enemmistöomistus. Kiinalainen akkuteollisuusjätti CNGR omistaa 60 prosenttia yhtiöstä, joka aikoo rakentaa akkumateriaalitehtaan Haminaan. Tehdas on saanut ympäristöluvan, mutta siitä on valitettu.
Kiinalaisyhtiö Shanshan taas suunnittelee tehdasinvestointia Pohjanmaan Mustasaareen.
Vakoiluun liittyvä uhka arvioidaan pieneksi
Tutkija Liisa Kauppila Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista näkevät Kotkan-hankkeessa joitakin riskejä, mutta myös paljon mahdollisuuksia.
Kauppilan mukaan olennaista on kiinalaisen sijoituksen luonne. Kotkaan rakennettavan tehtaan taustalla on Suomeen perustettu tytäryhtiö, jonka myötä akkumateriaalien valmistukseen liittyvää teknologiaa ja osaamista tulee Kiinasta Suomeen.
Tämän vuoksi Kauppila ja Kaaresvirta arvioivat, että teollisuusvakoilun riski on pieni.
– Näen, että meillä on enemmän opittavaa kiinalaisilta tässä asiassa kuin mitä heillä on meiltä eli oppiminen menee enemmän toiseen suuntaan, Kaaresvirta sanoo.
Kiina on akkubisneksessä valtava peluri.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Kiina valmistaa kolme neljäsosaa maailman kaikista akuista. Se on keskeinen toimija akkujen ja niiden raaka-aineiden valmistamiseen tarvittavassa teknologiassa. Akkuja tarvitaan nyt etenkin sähköautoihin.
Koska Kiina hallitsee akkualaa, on sitä vaikea sulkea pois alaan liittyvistä investoinneista ja yhteistyöstä, arvioi Liisa Kauppila.
Hänen mukaansa Kiinaan kytkeytyviä investointeja tulisi kuitenkin seurata nykyistä tarkemmin.
Tällä hetkellä Kotkan-hankkeen kaltaiset niin sanotut greenfield-investoinnit eli uutta toimintaa luovat investoinnit eivät kuulu ulkomaalaisia yritysostoja koskevan lain piiriin. Lain avulla seurataan ja tarvittaessa rajoitetaan vaikutusvallan siirtymistä ulkomaalaisille tahoille. Kauppilan mukaan lakia tulisi muuttaa.
– Mielestäni olisi tärkeää, että myös näitä uusia ulkomaisia sijoituksia kriittisillä aloilla seurattaisiin, jotta saataisiin laaja kokonaiskuva riskeistä.
Akkuala: Vähemmistöomistajan asema on turvattu
Kiinassa yrityksillä on paljon tiiviimmät yhteydet maan hallintoon kuin esimerkiksi Suomessa. Ulkopoliittisen instituutin Kauppilan mukaan Kiinan hallinto voi maan lainsäädännön perusteella pakottaa kiinalaisen yrityksen esimerkiksi luovuttamaan kaiken hallinnon haluaman tiedon sen käyttöön.
– Tällaisia erityisriskejä Kiinaan liittyy, mutta on toinen kysymys, millaisessa tilanteessa Kiinan hallinto lähtisi näin tekemään.
Kotkan-hankkeessa kysymyksiä herättää erityisesti kiinalainen enemmistöomistus, jonka myötä päätäntävalta voisi olla täysin kiinalaisyhtiön käsissä.
Suomen Malmijalostus sekä alan edunvalvontajärjestö Akkuteollisuus ry kuitenkin sanovat, ettei näin ole. Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan päätöksenteosta on sovittu osakassopimuksessa.
– Myös vähemmistöomistajalla on osakassopimuksen mukaisesti veto-oikeus ja esimerkiksi tiedonsaantioikeudet.
Suomen Malmijalostus omistaa Kotkan-tehdashanketta varten perustetusta yhtiöistä 30 prosenttia.
Millaiseen valoon tehdas joutuu, jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin?
Keskeinen Kiinaan liittyvä riski on geopoliittinen.
Tilanne Taiwaninsalmella on ollut vuosikausia jännitteinen. Kiina pitää Taiwania itselleen kuuluvana alueena, eikä se ole sulkenut pois mahdollisuutta käyttää voimaa saadakseen saaren hallintaansa.
Mikäli Kiina hyökkäisi täysimittaisesti Taiwaniin, siitä seuraisi Ulkopoliittisen instituutin Kauppilan mukaan todennäköisesti samankaltainen tilanne kuin Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainaan. Länsimaat asettaisivat pakotteita ja Kiinaan liittyviä hankkeita uudelleenarvioitaisiin ja luultavasti keskeytettäisiin.
– Tämä on se pahin skenaario, mikä on kaikilla mielessä.
Toinen skenaario on Kauppilan mukaan se, että esimerkiksi globaali pandemia katkaisisi täysin tehtaan tarvitsemien raaka-aineiden ja varaosien toimitusketjun Kiinasta Suomeen. Kiinalainen omistaja voisi silloin tarvita rajalliset resurssit omaan käyttöönsä kotimaassa.
”Ei kaupallisten riskien ulkopuolisia riskejä”
Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen sanoo, että vakavassa geopoliittisessa tilanteessa olisi hyvä, että tuotanto on juuri Suomessa eikä Kiinassa.
– Tuotanto on eurooppalaisessa yhtiössä ja sitten tilannetta hoidettaisiin eurooppalaisen lainsäädännön alla, Hietanen sanoo.
– Tässä ei sillä tavalla ole kaupallisten riskien ulkopuolisia riskejä.
Sekä Suomen Pankin Kaaresvirta että UPIn Kauppila nostavat esiin akkualan hankkeisiin liittyvät ympäristöriskit. Ne eivät kosketa vain kiinalaistaustaisia yhtiöitä vaan kaikkia alan toimijoita.
Etenkin Haminaan suunnitteilla olevaan akkualan tehtaaseen liittyy paljon ympäristöhuolia.
Akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta on jätetty useita valituksia ja siitä on tehty myös adressi. Huolena on, että tehdas pilaa meriveden.
Haminan hankkeeseen liittyviä ympäristöriskejä käsiteltiin Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa heinäkuussa.
Haminaan on tulossa vihreän siirtymän akkumateriaalitehdas – mutta pilaantuuko Itämeri?
