Presidentti Joe Bidenin hallinnon mukaan Yhdysvaltojen tulee valmistautua ydinasearsenaalin kasvattamiseen.
Yhdysvaltojen pitää olla valmis kasvattamaan ydinasevoimiaan, mikäli se aikoo vastata Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean kasvavaan uhkaan.
Näin arvioi presidentti Joe Bidenin hallinnon nimetön edustaja marraskuussa sanomalehti Wall Street Journalille.
Lopullinen päätös ydinaseiden määrän kasvattamisesta jää virkamieslähteiden mukaan Donald Trumpin tulevalle hallinnolle, joka ei ole toistaiseksi julkistanut suunnitelmiaan asevoimien kehittämiseksi.
Seuraavaksi presidentiksi valitun Trumpin ei tiedetä suhtautuvan kielteisesti ydinaseisiin.
Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump hyväksyi kaikki edeltäjänsä Barack Obaman käynnistämät ydinaseiden kehitysohjelmat sekä valtuutti kaksi hanketta lisää, Wall Street Journal raportoi.
Kiinan uhka kasvaa
Yhdysvaltojen ydinasevarustelun taustalla on huoli Kiinan asevoimien kehityksestä. Kiina on parhaillaan rakentamassa satoja ydinohjusten laukaisualustoja maan Keski- ja Pohjoisosiin.
Ydinkärkien määrissä mitattuna maailman kaksi selvästi suurinta ydinasevaltiota ovat edelleen Venäjä ja Yhdysvallat. Kummallakin maalla on käytössä runsas 1 700 ydinkärkeä, mikä vastaa yhteensä noin 90 prosenttia maailman ydinaseista.
Kahden valtion on vielä verrattain helppoa säilyttää keskinäinen niin kutsuttu kauhun tasapaino.
Tämän tasapainon ylläpitäminen kuitenkin vaikeutuu tulevaisuudessa, kun Kiina nousee ensi vuosikymmenellä kolmanneksi merkittäväksi ydinasevaltioksi.
Kolmen valtion tasaväkisessä tilanteessa jokaisella osapuolella on pelko siitä, että kaksi liittoutuu sitä vastaan ja saa selvän ylivoiman.
– Kolmen valtion tilanne on epävakaampi. Toisaalta Yhdysvaltain ydinasestrategia lähtee jo nyt siitä, että se saattaa joutua sotaan Venäjää ja Kiinaa vastaan samanaikaisesti. Aseiden määrän ja laadun on vastattava tähän uhkaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.
Hän on perehtynyt Kiinan ydinasestrategiaan.
Yhdysvaltojen näkemystä vastustajan liittoutumisesta tukee Kiinan tapa sijoittaa ydinaseensa. Peking on sijoittanut maasta laukaistavat ohjuksensa Kiinan pohjoisosiin, verrattain lähelle Venäjän rajaa.
– Ohjussiilot on sijoitettu niin, että Yhdysvaltojen on vaikea iskeä niihin mereltä käsin. Samaan aikaan Venäjän olisi helppo tuhota ne keskimatkan ohjuksilla ennaltaehkäisevässä iskussa. Peking ei selvästikään pelkää Moskovaa, Lavikainen analysoi.
Pelotteella tilaa tavanomaiselle sodalle
Kiina ei ole kertonut, kuinka monta ydinkärkeä maan asevoimilla on operationaalisessa käytössä tai kuinka paljon se aikoo kasvattaa arsenaaliaan tulevina vuosina.
Vuonna 2018 laukaisuvalmiita ydinkärkiä arvioitiin olevan noin 200. Yhdysvaltain sotilastiedustelun mukaan 2030-luvulla määrä kasvaa yli tuhannen.
Lavikaisen mukaan Kiinan päätös kehittää ydinasevoimiaan on ollut odotettu. Kiina on 2000-luvulla vaurastunut, vahvistanut tavanomaisia asevoimiaan ja sillä on aluevaatimuksia Aasiassa.
Lavikaisen mukaan Kiinan uudet ydinaseet eivät ole suunnattu suoraa Yhdysvaltoja vastaan, koska Pekingin päämäärä ei ole aloittaa suurvaltojen välistä ydinsotaa.
Monikäyttöisten ydinasejoukkojen tarkoitus on toimia selkänojana alueellisissa konflikteissa. Kiina varoittaa niiden avulla ulkopuolisia valtoja sekaantumasta mahdolliseen paikalliseen sotaan.
– Kiinan ydinasevarustelun tavoite on mahdollistaa onnistunut tavanomainen sota esimerkiksi Taiwanissa. Sitä voi verrata Eurooppaan, missä Venäjän tavoitteena on voittaa sota Ukrainassa ilman, että Yhdysvallat sekaantuu siihen. Tämä nojaa pitkälti ydinasepelotteeseen, Lavikainen vertaa.
