Yhdysvaltojen vetäytyessä useilta kansainvälisiltä foorumeilta, Euroopan on harkittava tarkasti suhdettaan Kiinaan. Tutkimusprofessori Mikael Mattlinin mukaan Eurooppa tarvitsee Kiinaa pian enemmän kuin Kiina Eurooppaa.
Samaan aikaan kun Euroopassa keskitytään Ukrainan tilanteeseen, Kiinan rooli maailmassa kasvaa ja sen suhde Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan on muutoksessa. Näin toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin.
Mattlin näkee, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lämmenneen Venäjä-suhteen taustalla on kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka hän kuvailee A-studiossa.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että Yhdysvallat on lähentynyt Venäjää pyrkiessään heikentämään Kiinan ja Venäjän välistä suhdetta.
– Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan Yhdysvallat näkee, että Venäjä on saatava pois Kiinan kyljestä, jotta Kiinaa vastaan voidaan toimia, Mattlin tiivistää Yhdysvaltain yhden mahdollisen motiivin lähentyä Venäjää.
Toinen mahdollisuus Mattlinin mukaan on, että Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä tekevät tulevaisuudessa diilin etupiireistä.
– Kiinan osalta tämä liittyy Taiwaniin. En sulje pois sitä mahdollisuutta, että Yhdysvallat voisi hyväksyä Taiwanin osana Kiinan etupiiriä.
Mattlinin mukaan etupiiriajattelussa Venäjälle voisi kuulua Ukraina ja Yhdysvalloille esimerkiksi Grönlanti.
Nämä vaihtoehdot ovat Mattlinin mukaan nyt pöydällä, mutta ison kysymys on se, kumpi vaihtoehto on todennäköisempi.
– Tämä on se iso avoin kysymys, jota Kiinan ja Yhdysvaltain suhteissa nyt tulisi seurata.
Mattlinin mielestä kumpikin vaihtoehto on Euroopan näkökulmasta huono, mutta etupiirivaihtoehto on kaikkein huonoin.
– Ikävä kysymys on, miten Euroopalle tässä kuviossa kävisi. Perinteisesti Venäjä on nähnyt Suomen omana etupiirinään, Mattlin huomauttaa.
– Aika harva olisi uskonut tällaiseen skenaarioon vuosi sitten, mutta nyt se alkaa näyttää ihan mahdolliselta.
Kiina-asiantuntijat erimielisiä
Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen on Mattlinin kanssa eri mieltä.
– Teoriassa se voisi olla noin, mutta en usko siihen. Olisiko Eurooppa sitten aivan toimeton tässä, Nojonen kysyy.
Nojonen muistuttaa, että Kiina on 2000-luvun alusta alkaen sanonut, että vallitseva maailmanjärjestys on epäoikeudenmukainen ja se pitää muuttaa. Nyt Trump antaa sen Kiinalle kultalautasella.
– Kiinalla on pyrkimyksiä syrjäyttää Yhdysvallat maailmanpolitiikassa, mutta Yhdysvallat auttaa tässä Kiinaa.
Nojonen listaa tapoja, joilla Yhdysvallat nyt nostaa Kiinan roolia maailmassa.
– Yhdysvallat on murtanut kansainvälisen turvallisuusarkkitehtuurin, murtanut monenkeskiset järjestöt ja aiheuttanut kauppasodan. Kiinan ei ole tarvinnut tehdä yhtään mitään.
Euroopan pohdittava suhdettaan Kiinaan
Mattlinin mukaan Euroopalle on nyt tärkeää pohtia, miten se suhtautuu Kiinaan.
– Tässä tilanteessa Euroopan vaihtoehdot ovat melko vähäiset. Venäjän kanssa tilanne on mikä on, ja jos Yhdysvaltain kanssa ei voi tehdä yhteistyötä, niin vaihtoehdot ovat vähissä. Jos Kiina tarjoaa yhteistyön kättä, sitä kannattaa ainakin harkita.
Kiinalla on Mattlinin mukaan nyt hurmauskampanja käynnissä EU:n suuntaan.
EU:n tulisi nyt etsiä niitä asioita, joissa se voisi löytää yhteisen sävelen Kiinan kanssa.
– Kestävän kehityksen teemojen ja monenvälisten instituutioiden suhteen meillä on tällä hetkellä enemmän yhteistä Kiinan kuin Yhdysvaltain nykyisen hallinnon kanssa.
Kiina ottaa nyt voimakkaasti roolia monissa järjestöissä ja foorumeilla, joilta Yhdysvallat vetäytyy.
– Olemme niin tottuneita siihen, että Yhdysvalloilla on rooli lähes kaikessa. Viiden vuoden päästä maailma saattaa näyttää kuitenkin melko erilaiselta.
Mattlinin mukaan Eurooppa tarvitsee Kiinaa pian enemmän kuin Kiina Eurooppaa.
Katso koko A-studio Yle Areenasta.
