Norjan öljy-yhtiöt tekevät yhteistyötä kiinalaisen öljynporausyhtiön kanssa. Kiina ja Norja suunnittelevat yhteistyötä myös vihreän siirtymän saralla.
Kiinalaisen valtionyhtiön tytäryhtiö aloittaa öljynporauksen Pohjois-Norjan rannikolla. Lupa porausluvista vastaavilta norjalaisviranomaisilta heltisi samaan aikaan, kun Norjan turvallisuuspalvelu varoittaa Kiinan vaikutusvallan kasvusta ja tiedusteluoperaatioista. Asiasta kirjoittaa norjalainen uutissivusto The Barents Observer.
Öljynporauslautta on jo paikalla öljykentällä, joka on noin 80 kilometrin päässä Norjan pohjoisrannikosta. Öljynporauslautan omistaa kiinalaisen valtionyhtiö COSL:in Euroopassa toimiva tytäryhtiö COSL Drilling Europe. Sillä on sopimus kahden norjalaisyhtiön Vår Energin ja Equinorin kanssa. Equinorin omistaa Norjan valtio.
Öljyn tuotantomäärä on laskenut Norjassa pitkään, mutta tällä hetkellä se on ilmastonmuutoksesta huolimatta kasvussa. Kiinalaiset öljynporauslautat pysyvät Norjan rannikolla vuosien ajan.
Myös yhteistyö vihreän siirtymän saralla Kiinan kanssa kiinnostaa Norjaa. Yhteistyösuunnitelmista ilmoitettiin Norjan pääministerin Pekingin vierailun yhteydessä syyskuussa.
Kiinalaiset kauppalaivat epäilyksen alla
Norjan tiedusteluviranomaiset ovat kehottaneet varovaisuuteen yhteistyössä Kiinan kanssa. Analyysien mukaan Kiina on lisäämässä tiedustelutoimintaa pohjoisessa ja maan tavoitteena on saada taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan lisäksi myös sotilaallista jalansijaa arktisilla alueilla.
Kirkkoniemen satamaa yhteistyökumppaniksi havitelleen kiinalaisen varustamon Coscon aikeet herättivätkin Norjan hallituksessa siinä määrin epäilyksiä, että hallitus puuttui asiaan tänä syksynä. Suomessakin suojelupoliisi tarkkailee yhtiötä.
Jo aiemmin Norjan poliisin turvallisuuspalvelu on varoittanut Norjan vesillä seilaavien kiinalaisalusten voivan joissain tapauksissa välittää kriittistä tiedustelutietoa esimerkiksi rannikon infrastruktuurista. Huolta lisää Kiinassa säädetty laki, jonka mukaan yritykset ja kansalaiset ovat velvollisia auttamaan Kiinan tiedusteluviranomaisia tarvittaessa.
Arktisella etenevä Kiina on Trumpille punainen vaate
Kiina on liikkunut ostohousut jalassa maapallon laella jo vuosia ja yrittänyt hankkia alueelta niin maata, infraa kuin yrityksiä. Moni ostohanke on torpattu turvallisuussyistä. Esimerkiksi Tanska ei sallinut entisen laivastotukikohdan myyntiä Grönlannissa eikä Suomessakaan hyväksytty Kemijärven lentokentän myyntiä.
Kiina onkin viime vuosina tiivistänyt yhteistyötä Venäjän kanssa ja ostanut osuuksia öljyn- ja kaasunporaushankkeista Venäjän pohjoisilla merialueilla. Valtionyhtiö COSL:in öljynporauslautat ovat operoineet ainakin Jamalin ja Kuolan niemimaan edustoilla.
Kiinalla ja Venäjällä on molemmilla suuri kiinnostus Koillisväylään, jossa ilmastonmuutoksen ohentama jääpeite helpottaa merenkulkua. Kiinalle jääkään ei ole este: maa on saanut valmiiksi jo kolme omaa jäänmurtajaa.
Kiinan ja Venäjän tiivistyvä yhteistyö arktisilla alueilla tuskin on tulevan Trumpin hallinnon mieleen, ja Yhdysvallat saattaakin asiantuntija-arvion mukaan haastaa Kiinan arktisella alueella.
