Helsingin kaupungin mukaan rakennusten käyttö uusiin tarkoituksiin on lähtökohtaisesti tervetullutta. Kysymys on kuitenkin myös katukuvasta ja keskustan elävöittämisestä.
Tiina Karppi,
Kristiina Lehto
Helsingissä oli kesän kynnyksellä myynnissä harvinaislaatuinen kohde: asunnon ja kivijalkaliiketilan yhdistelmä.
Niin kutsuttu ”puotilukaali” sijaitsee Kampin alueella. Huoneistossa on erillisellä sisäänkäynnillä varustettu tila, jota voi käyttää esimerkiksi liiketilana tai vastaanottohuoneena.
Kohteen kiinteistönvälittäjänä toiminut Sari Aaltonen kertoo, että vastaavia kohteita tulee tarjolle harvoin.
Hänen mukaansa kivijalkaliikkeitä tyhjenee Helsingissä kiihtyvää vauhtia, mutta niiden muuttaminen asunnoiksi on hidasta.
– Lupaprosessi on sen verran haasteellinen, että hyvin vähän näin tehdään.
Aaltonen kertoo, että kaupungilta luvan saaminen voi kestää jopa vuosia. Hänen mukaansa toinen suuri haaste on se, että vaikka luvat asuinkäyttöön olisivatkin kunnossa, kohteesta joudutaan maksamaan liikehuoneiston vastiketta. Se on usein kaksinkertainen asuntohuoneistoon verrattuna.
Hänen mukaansa taloyhtiöt eivät ole kovin halukkaita muuttamaan tilan käyttötarkoitusta, sillä vastikkeen määrä alenisi ja taloyhtiön tulot vähenisivät.
Kaupunki kannustaa uusiin käyttötarkoituksiin
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta teki vuonna 2022 päätöksen, jonka mukaan kantakaupungissa on voimassa rakennuskieltoalue.
Tälle alueelle ei voida suoraan myöntää rakennuslupaa tai käyttötarkoituksen muutosta liiketilalle, vaan asiaan tarvitaan poikkeamispäätös asemakaavoituksen puolelta.
Toisin kuin kiinteistönvälittäjä Sari Aaltonen kertoi, kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Leena Immosen mukaan lupapäätöksen saaminen kestää vain harvoin vuosia.
Tavallisesti kaavoituksen prosessi kestää hänen mukaansa kolmesta kuuteen kuukautta ja rakennusluvan tai käyttötarkoituksen muutoksen käsittely keskimäärin muutaman kuukauden.
– Ymmärrän, että se vaikuttaa pitkältä, mutta siinä on tarkasteltava useita näkökulmia.
Poikkeamislupahakemuksia liiketilan muuttamisesta asuinkäyttöön tuli Helsingissä viime vuonna seitsemän, joista viisi hyväksyttiin. Tänä vuonna hakemuksia on hyväksytty kaksi.
Immosen mukaan rakennusten käyttö uusiin tarkoituksiin on lähtökohtaisesti tervetullutta ja siihen kannustetaankin.
– Kantakaupungin alueella oli aiemmin tavoite, ettei katutason liiketiloja muuteta asunnoiksi, mutta nyt ilmapiiri on muuttunut. On ilmastotavoitteiden mukaista hyödyntää vanhoja rakennuksia ja muuttaa niiden käyttötarkoituksia sen sijaan, että puretaan ja rakennetaan uutta.
Hän kertoo, että tyhjät liiketilat on tyypillisesti otettu vastaavaan käyttöön tai muutettu esimerkiksi ravintoloiksi tai yhteisötiloiksi.
– Se on myös kaupunkikuvallinen kysymys: on aivan eri asia, onko katutasossa asuntoja vai liiketiloja, jotka toiminnallaan elävöittävät katua. Meillä on kuitenkin myös paljon liiketiloja, jotka sopivat erinomaisesti asuinkäyttöön, kuten katutasosta kerrosta ylempänä olevat tilat.
Kiinteistönvälittäjä toivoo ilmiön kasvavan
Kiinteistönvälittäjä Sari Aaltosen mukaan asuin- ja liiketilojen yhdistelmässä ostajia kiinnostaa tilojen monikäyttöisyys.
– On paljon yrittäjiä, kuten kampaajia, joille tällainen kokoonpano olisi täydellinen.
Aaltonen kertoo, että tyhjenevät liiketilat ovat näkyvä ilmiö Helsingissä, etenkin hiljaisemmilla kaduilla. Niiden myyminenkin on hankalaa. Hän uskoo, että se tulee olemaan lähivuosina suuri ongelma.
– Mitä enemmän kivijalkaliikkeitä lopetetaan, sitä enemmän niitä olisi järkevää muuttaa asuinkäyttöön, hän toteaa.