EU:n ennallistamisasetuksesta käydään parhaillaan kovaa vääntöä, kun ministeriöt valmistelevat sen vaatimuksia vietäväksi käytäntöön.
Asetus tuli voimaan toissa vuonna, ja Suomi on siinä sitoutunut ennallistamaan eli palauttamaan luonnontilaan tai lähelle sitä useisiin luontotyyppeihin kuuluvia alueita, muun muassa merkittävän määrän boreaalisia luonnonmetsiä.
Nyt maa- ja metsätalousministeriö haluaisi vähentää ennallistettavaa pinta-alaa muutamalla boreaalisten luonnonmetsien määritelmää. Ministeriö esittää määritelmän muuttamista omassa, asetuksen toteutukseen liittyvässä suunnitelmassaan.
Muutoksella olisi iso vaikutus ennallistettavien metsien pinta-alaan.
Esitys vähentäisi ennallistamisasetuksen piirissä olevien boreaalisten luonnonmetsien määrää jopa 65 prosenttia.
Tilanne muistuttaa vanhojen metsien määrittelyä
Boreaaliset luonnonmetsät ovat ennallistamisasetuksessa keskeisiä. Niillä viitataan käytännössä pohjoisella vyöhykkeellä kasvaviin, hakkaamattomiin havumetsiin.
Kyseessä on EU:n luontodirektiivissä määritelty luontotyyppi, joka on sellaisenaan ollut olemassa vuodesta 1995.
Suomi on raportoinut siitä EU:lle vuodesta 2007 lähtien. Pinta-ala on ollut aina suuruusluokaltaan sama, noin 14 000 neliökilometriä.
Direktiivissä boreaalinen luonnonmetsä määritellään lähinnä laadullisin kriteerein. Siinä riittää, että metsässä on joitakin huomattavan vanhoja puita sekä vanhalle metsälle tyypillistä lajistoa.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että boreaalinen luonnonmetsä määriteltäisiin ennen kaikkea metsän iän mukaan.
– Ehdotettu määritelmä olisi hyvin tiukka ikäkriteereihin perustuva määritelmä, vaikka ikä on vain yksi tunnistuskriteeri, kritisoi Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Aija Kukkala.
Kukkala on mukana ennallistamisasetuksen käytännön toimia koskevassa työryhmässä, joka käsittelee boreaalisia luonnonmetsiä.
Tilanne muistuttaa niin ikään EU:n velvoittamaa, vanhojen metsien suojelua. Maa- ja metsätalousministeriö edisti tiukkoja ikäkriteereitä toissa vuonna, kun Petteri Orpon (kok.) hallitus määritteli kansalliset kriteerit sille, mitkä metsät luetaan vanhoiksi metsiksi.
Vanhojen metsien kriteerit määriteltiin lopulta ministeriön alunperin esittämin kriteerein.
Sekä jäljellä olevien vanhojen metsien suojelu että ennallistamisasetus liittyvät molemmat EU:n biodiversiteettistrategiaan. Ennallistamisasetuksen boreaaliset luonnonmetsät kuitenkin tarkoittavat laajempaa joukkoa erilaisia metsiä kuin vanhat metsät.
– Kyllä se varmasti kysymyksiä herättää komissiossa, jos lähdemme tätä määritelmää muuttamaan. Siitä voisi tulla myös mainehaittaa Suomen metsäteollisuudelle, Kukkala sanoo.
EU:sta ei ole tullut mitään pyyntöä määritelmämuutokseen.
EU:n asetuksen vaatimus on päinvastoin, että boreaalisten luonnonmetsien pinta-alaa pitäisi lisätä nykyisestä.
Nykymääritelmän mukaan boreaalisia luonnonmetsiä on suojelemattomilla metsätalousmailla 129 700 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriön uuden määritelmän mukaan niitä olisi vain 51 600 hehtaaria.
Määritelmän muutoksella säilytettäisiin siis metsätalouskäytössä 78 100 hehtaaria enemmän metsiä kuin ennallistamisasetuksen mukaisilla toimilla.
Boreaalisiin luonnonmetsiin kuuluu iso joukko erilaisia metsiä. Tällä hetkellä suurin osa tällaisista metsistä sijaitsee luonnonsuojelualueilla. Myös talousmetsissä on tällaisia kohteita.
– Myös Natura-alueilla on näitä boreaalisia luonnonmetsiä. Vaikutuksia voisi tulla myös niihin, Kukkala sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa
Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus on peräisin viime syksynä julkaistusta Luhti-hankkeen tutkimuksesta, jossa määritelmän muuttaminen nousi esiin.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat irtautuivat siitä koettuaan, että tutkimusta ohjattiin poliittisesti.
– Siinä ei pitäydytty alkuperäisessä, sovitussa tavoitteessa ja EU-raamien sisällä, vaan tuntui, että luontotyyppien tunnistamista ja hyvän tilan määrittelyä lähdettiin venyttämään, Kukkala sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen vahvistaa, että ministeriö esittää määritelmän muuttamista. Matveisen mukaan esityksessä kyse ei kuitenkaan ole EU-tason määritelmän muuttamisesta, vaan kansallisen tulkinnan muuttamisesta.
Hänen mukaansa syy on se, että nykyinen määritelmä rajaa sitä, missä ja miten metsätaloutta voidaan harjoittaa Suomessa.
Matveisen mukaan ministeriön kanta on, että nykyinen, boreaalisten metsien määritelmä ei mahdollista monimuotoisuuden kehittämistä talousmetsissä.
– Talouskäytössä olevia metsiä voi päätyä suojeluun, Matveinen sanoo.
Hänen mukaansa ministeriö näkee, että mitä laajemmin boreaalisten metsien määritelmän voi tulkita, sitä enemmän talouskäytössä olevia metsiä voisi päätyä suojeluun ilman, että metsänomistajat voisivat vapaaehtoisesti päättää suojelusta.
– Metsäsektorilla voi olla pelkoja, että talousmetsistä kehittyisi näitä boreaalisia luonnonmetsiä ja sillä olisi vaikutuksia metsätalouteen, Syken Aija Kukkala puolestaan tulkitsee.
Ympäristöministeriö: Ei mitään syytä muuttaa
Ympäristöministeriö vastustaa määritelmän muutosta. Sen mukaan vaikutukset metsien monimuotoisuuteen olisivat haitalliset.
Molemmat ministeriöt ovat mukana ennallistamisasetuksen toteutuksen suunnittelussa.
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Mikko Kuusinen sanoo, että määritelmää ei ole syytä eikä tarpeen muuttaa.
– Ei ole mitään ekologisia perusteita lähteä sitä muuttamaan. Emmekä voi kansallisesti vain päättää noin isoa muutosta, vaan se on neuvoteltava EU:n komission kanssa, Kuusinen sanoo.
Ympäristöministeriön mukaan riskinä on merkittäviä ja vaikeasti ennakoitavia hallinnollisia, juridisia ja kustannusvaikutuksia.
Lisäksi ministeriö toteaa vaikutusten arvioinnissaan, että se on ”kaiken kaikkiaan ennakoimaton ja riskialtis sekä työllistävä ja mahdollisesti kallis prosessi, jonka seurauksena noin 70 000 hehtaaria metsää jäisi heikentymättömyysvelvoitteen/suojelun ulkopuolelle, mutta Natura-verkostoa voisi joutua täydentämään uusilla kohteilla.”
Ministeriön mukaan riskinä on, että komissio voisi edellyttää Suomea osoittamaan palauttamistoimia tai uusia Natura-alueita, jos verkostosta poistuisi metsiä noin 300 000 – 400 000 hehtaaria määritelmän muutoksen vuoksi.
Ennallistamisasetus on ollut vaikea pala Suomelle
Ympäristöministeriön mukaan määritelmämuutoksen myötä ennallistamisen piiristä poistuva pinta-ala olisi myös metsätalousnäkökulmasta mitätön, jos sitä vertaa Suomen metsiin ja niiden vuosittaisiin hakkuumääriin.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta kohteet olisivat sen sijaan arvokkaita.
Kuusinen korostaa, että boreaalisia luonnonmetsiä koskeva määritelmä on yhtenäinen Ruotsissa, Virossa ja Suomessa. Hän myös muistuttaa, että suojelu on lähtökohtaisesti vapaaehtoista, joten mikään metsäalue ei voisi asetuksen myötä joutua pakkosuojeluun.
Boreaaliset luonnonmetsät ovat ennallistamisasetuksessa merkittävässä roolissa. Boreaalinen luonnonmetsä kuuluu EU:ssa ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin.
Se tarkoittaa, että EU:lla, ei siis vain Suomella, on tästä luontotyypistä erityisvastuu.
– Olisi tärkeää, että Suomi lähtisi aidosti parantamaan luonnon tilaa. Jos tällaisia määritelmiä muutetaan tai tulkintoja lähdetään rukkaamaan, niin luonnon tilan heikentyminen jatkuu. Se ei ole Suomen eikä kenenkään etu, ei myöskään metsäsektorin etu, Aija Kukkala sanoo.
Ennallistamisasetus on ollut Suomelle vaikea pala alusta saakka. Suomi yritti kaataa koko asetuksen loppumetreillä EU:ssa, mutta se saatiin lopulta läpi niukalla maiden enemmistöllä.
Maa- ja metsätalousministeriön esitys on nyt ennallistamissuunnitelman ohjausryhmän ja sen juristien käsittelyssä. Aija Kukkalan mukaan ohjausryhmällä on iso merkitys, miten asia etenee.
Ohjausryhmässä istuvat kaikkien neljän hallituspuolueen valtiosihteerit. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) valtiosihteerinä toimii Päivi Nerg.
Ennallistamisasetuksen toimeenpanosta päättää lopulta eduskunta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
