Yli 21-vuotiaat ovat juuri kriittisen ikäkynnyksen ylittäneen Jerry Jokisen mielestä väliinputoajia maajoukkueissa. Hän toivoo yksilöille enemmän tukea.
Suomalaisessa urheiluelämässä on menossa melkoinen menestysjahti. Suomen Urheiluliitto kiristi osaltaan maajoukkuekriteereitä syksyllä.
Tavoite on tukea erityisesti niitä urheilijoita, joilla on todellisia menestysmahdollisuuksia. Tämä voi merkitä huipun lähellä oleville urheilijoille hankaluuksia, jos heillä ei ole tarpeeksi hyviä sijoituksia kansainvälisissä kisoissa.
He saattavat jäädä ilman tärkeitä tukia.
22-vuotias kilpakävelijä Jerry Jokinen pelkää, että hänen ikäluokkansa urheilijat putoavat helposti pois maajoukkuetoiminnasta. Mitalin saaminen nuorten kisoista ei takaa välitöntä menestystä aikuisten kisoissa.
– On aika raju päätös, että nuorten maajoukkueen ikäraja on 21 vuotta. Sieltä jää paljon hyviä urheilijoita, jotka ovat olleet EM- ja MM -kisoissa, mutta eivät ole ollenkaan maajoukkueessa. Nuorten kisat on tarkoitettu kuitenkin alle 23-vuotiaille.
Jokinen muistuttaa, että maajoukkuetoiminta on tärkeää varsinkin niillä pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole kaikkien lajien valmentajia.
Huippu-urheilujohtaja puolustaa järjestelmää
Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Jani Tanskanen pitää kärkiurheilijoiden tukea vähintään kohtalaisena. Toisaalta hän myöntää, että ison joukon tukeminen yksilöinä vaatii tasapainoilua.
– Ylivoimaisesti suurin osa urheilijoista valitaan Team Finland -maajoukkueisiin tulosrajojen perusteella. Ne on laskettu Euroopan tilastojen mukaan. Mukaan otetaan kolme edellistä vuotta ja keskiarvollisesti kahdeksanneksi parhaaseen Euroopassa verrataan.
Hän jatkaa, että tulosraja voi olla tietyissä tapauksissa tätäkin alhaisempi. Täydentävänä elementtinä on se, jos urheilija on omassa ikäluokassaan isoissa tai Euroopan tilastoissa kolmen joukossa.
Tanskanen uskoo, että huippuja löytyy edelleen, vaikka yleisurheilun kilpailijamäärät ovat laskussa.
– Enemmän nuoria tarvitaan mukaan, jotta myös uusia huippuja löytyy. Valmennukseen pitää panostaa, sillä laadukas valmennustoiminta vaikuttaa isoon joukkoon urheilijoita ja vaikutus ulottuu monelle vuodelle.
Korkean paikan leiri Helsingissä
Naantalilaislähtöinen kävelijä Jerry Jokinen saavutti toissa kesänä nuorten EM-pronssia ja viime kesänä hän oli mukana aikuisten EM-kisoissa Roomassa. Menestys nuorten kisoissa on siivittänyt hänen askeliaan korkean paikan leireille saakka.
Syksyllä Jokinen vietti kolme viikkoa helsinkiläisessä Urhea-hallissa. Siellä urheilija harjoittelee ja nukkuu huoneissa, joihin on asennettu teknisesti korkean ilmanalan olosuhteet.
– Tässä harjoitussalissa olemme kahden tuhannen metrin korkeudessa. Korkealla pitää olla 12 tuntia vuorokaudessa, jotta tulokset näkyvät parantuneina veriarvoina ja hapenottokykynä, kertoo Jokinen.
Tammikuussa hän matkustaa neljän viikon leirille Etelä-Afrikkaan yhdessä noin kymmenen muun yleisurheilijan kanssa. Siellä he pääsevät harjoittelemaan lisää korkean ilmanalan olosuhteissa.
Lajin seksikkyys ja somenäkyvyys vaikuttavat
Kävelijä Jerry Jokinen iloitsee siitä, että valtio tukee urheilijoita – vaikka tukea voisi antaa enemmänkin. Hän toivoo, että myös yritykset panostaisivat yksittäisiin urheilijoihin. Lajin pitäisi olla enemmän esillä, jotta siitä kiinnostuttaisiin helpommin.
Oleskelu Urhea-hallissa maksaa Jerry Jokiselle noin 1 500 euroa. Urheilun hän pystyy kustantamaan saamallaan tuella, mutta välillä hän työskentelee varastossa tai puhelinmyyjänä kattaakseen elämiseen tarvittavat kulut.
– Kilpakävely ei ole mediaseksikkäin laji ja jää helposti muiden yleisurheilulajien varjoon. Sen huomaa muun muassa television ruutuajoissa sekä kilpailuissa. Kalevan kisoissa sekä Espoon nuorten EM-kisoissa kävely on ollut niin sanottuna nollapäivänä ja muut lajit ovat alkaneet seuraavana päivänä. Tulee jopa hieman syrjitty olo.
Jokinen tähtää siihen, että ensi syksyn MM-kisoihin Tokioon pitäisi yltää kevään kisoista saatavien ranking-pisteiden avulla. Tärkein tavoite ovat Los Angelesin olympialaiset vuonna 2028.
