Kuntaliiton mukaan vastaavia tapauksia ei ole tiedossa. Kaikkiaan kunnilla on arvopapereita yhteensä miltei neljän miljardin arvosta.
Rovaniemen sijoitussotku ja virkarikosepäilyt kaupungin sijoituksissa on todella harvinainen tapaus, sanoo lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki Kuntaliitosta. Hän ei tiedä muita vastaavia tapauksia Suomessa.
– Virkarikosepäilyjä ei ole paljon muutenkaan. Eivät ne arkipäivää ole. Toki joka vuosi on muutamia, mutta sijoitusten osalta ne ovat harvinaisia, Myllymäki toteaa.
Rovaniemen kaupungin sijoitussotkua hän kuvailee kimurantiksi, monipolviseksi ja pitkäksi tapahtumien ketjuksi.
– Tämän tyyppisissä tapauksissa käy helposti niin, että ne ikään kuin leviävät. Yksi asia johtaa toiseen ja lähtee liikkeelle erilaisten selvittelyjen ja tutkintapyyntöjen kierre, josta on joskus näköjään aika hankala päästä eroon. Se voi jatkua vuosikausia.
Rovaniemen sijoitusten käsittely on jatkunut vuodesta 2020.
Hän kuitenkin muistuttaa yleisellä tasolla, että jos on tarvetta, tutkintapyyntö pitää tehdä ja mahdolliset rikokset selvittää.
Rovaniemen tapauksessa kysymys on kaupungin varojen sijoittamisesta ja siitä, miten asianmukaisesti niitä on aikanaan sijoitettu, kotiutettu eli myyty ja uudelleensijoitettu.
Kuntaliiton mukaan kuntien viranhaltijoiden epäillyistä virkarikoksista ei ole koottua tietoa, saati sellaisista, jotka liittyvät kuntien sijoitusasioihin.
– Virkarikoksen alin tunnusmerkistö täyttyy suhteellisen helposti. Siis tuottamuksellisia virkavelvollisuuden laiminlyöntiepäilyjä kyllä on vuosittain, mutta ne eivät välttämättä kaikki johda syytteeseen eivätkä myöskään tuomioon, Myllymäki sanoo.
Kunnilla arvopapereita melkein neljällä miljardilla eurolla
Suomen kunnilla on 3,9 miljardia euroa arvopaperisijoituksia, mutta sijoitusten määrä vaihtelee paljon kunnittain, sanoo Juha Myllymäki Kuntaliitosta.
Lisäksi kunnilla voi olla myös muuta omaisuutta, esimerkiksi maata ja metsää, osakkeita pörssiyhtiöissä sekä rahastosijoituksia ja vahinkorahastoja.
– Tyypillisesti kuntien sijoitukset ovat korkotuotteita, eli sijoitetaan tuotteisiin, joista saadaan korkotuottoa, Myllymäki toteaa.
Jos kunnalla on likvidiä eli riihikuivaa rahaa, sitä ei kannata makuuttaa tilillä, muuten inflaatio syö rahan arvoa pienemmäksi.
– Rahoille haetaan jonkinlaista tuottoa.
Kunnan sijoituksen pitää tuottaa kohtuudella, muttei liian isolla riskillä
Kuntien sijoituksille on kuitenkin lakisääteisiä periaatteita, joita pitää noudattaa. Kunnat eivät saa tavoitella suurella riskillä valtavan suuria tuottoja, koska ne ovat riskisijoituksia. Sijoituksilta vaaditaan myös vastuullisuutta, mikä rajaa sijoituskohteita.
– Kuntalakikin lähtee siitä, että kunnassa pitää olla sijoittamisen periaatteet ja valtuusto ne hyväksyy. Yleisenä lähtökohtana on se, että sijoitukset pitää tehdä tuloa tuottavalla tavalla, mutta tasapainon tulee löytyä niin, ettei riski ole kohtuuttoman suuri.
Myllymäki ei osaa arvioida, ovatko Rovaniemen kaupungin sijoitusten tappiot eli yli 700 000 euroa tyypillinen vai erikoinen määrä.
– En tosin osaa sanoa sitäkään, että minkälaisia ovat tyypilliset voitot.
Kuntien virkahenkilöiden virkarikosepäilyt ovat harvinaisia
