Valtiovarainiministeriö povaa Suomen talouteen nollakasvun vuotta, mutta ensi vuonna talous kääntyisi nousuun. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu.
Hallituksen toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
Vaikka taantuma alkaa tänä vuonna hellittää, julkisen talouden vakauttaminen on osoittautunut aiemmin arvioitua vaikeammaksi.
Näin arvioi Valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa talouskatsauksessaan.
Ilman lisätoimia alijäämä syvenee tänä vuonna entisestään, ja asettuu yli 3,5 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 alijäämän arvioidaan olevan alle 2 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Hallituksen tavoitteena on taittaa valtion velkaantuminen ja painaa alijäämä korkeintaan yhteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2027 mennessä.
Ilman hallituksen kehysriihessä tekemiä lisätoimia talouden alijäämä olisi kuitenkin usean vuoden ajan yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, velka kasvaisi nopeasti ja velkasuhde olisi lähes 90 prosenttia vuonna 2028, VM toteaa arviossaan.
Talouteen nollakasvun vuosi
Talouden kuva on uusimpien tilastojen valossa synkentynyt, ja myös VM on heikentänyt kasvuennusteitaan aiemmasta. Uudessa ennusteessa näkyvät sekä kehysriihessä tehdyt päätökset että suhdannetilanne.
Taantuma on alkanut odotettua aiemmin ja ollut aiemmin arvioitua syvempi.
Vuositasolla Suomen talous ei tänä vuonna kasva, mutta taloustilanne alkaa kuitenkin kohentua vuoden aikana. Vuonna 2025 bruttokansantuote kääntyisi 1,6 prosentin kasvuun.
Kotimaista kysyntää vahvistavat inflaation hidastuminen ja korkojen lasku sekä kotitalouksien tulojen kasvu.
Myös investointien odotetaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna, kun korot laskevat, rakennusala alkaa toipua ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät.
– Suomeen kohdistuu erittäin suuri määrä investointisuunnitelmia. Suuri osa niistä ei toki tule toteutumaan, mutta suunnitelmien määrä on kuitenkin niin suuri, että investoinnit todennäköisesti vauhdittuvat vuosikymmenen loppupuolella, sanoi finanssineuvos Janne Huovari tiedotustilaisuudessa.
Samalla hallituksen sopeutustoimet kuitenkin vähentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua vuosina 2025–26 yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä.
– Leikkaustoimet ja arvonlisäveron nosto heikentävät tilanteen paranemista osittain. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, ettei yksityisessä kulutuksessa ja kotitalouksien ostovoimassa nähtäisi kasvua, Huovari sanoi.
Työllisyys kääntyy kasvuun
Työllisyys laskee vielä kuluvana vuonna, mutta kääntyy vuonna 2025 kasvuun.
Työllisyyskasvua vauhdittavat kysynnän kasvu ja hallituksen työllisyystoimet, joista ensimmäiset tulevat voimaan tänä vuonna. Myös maahanmuuton selvä kasvu on vauhdittanut suhdannetilanteeseen nähden hyvää työllisyyskehitystä.
Vuonna 2026 työllisyysaste 15-64-vuotiailla on 74,5 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia.
Maailmantaloudessa valoa edessä
Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet, ja erityisesti maailmankaupan odotetaan piristyvän heikon viime vuoden jälkeen.
Suomessa laajat lakot ovat vähentäneet alkuvuoden vientiä. Vienti kuitenkin piristyy ja saa maailmantalouden kasvusta kiinni, sillä hintakilpailukyky on kunnossa, VM arvioi.
Viennin kasvun odotetaan kuitenkin ajoittuvan vasta vuodelle 2025, kun myös maailmantalouden elpyminen vauhdittuu. Maailmantalouden kehitykseen liittyy myös edelleen paljon riskitekijöitä.
Juttua päivitetään.
