Äärioikeistolainen Sinimusta liike on järjestänyt useita lukupiirejä kirjastoissa, erityisesti Helsingin keskustassa sijaitsevassa Oodissa.
Tapahtumat ovat keränneet paikalle myös vastamielenosoittajia, joiden mielestä Sinimusta liike ei kuulu kirjastoon. Tässä jutussa ääneen pääsevät työntekijät, joiden arkeen tilanteet ovat vaikuttaneet.
Liikkeen tarkoitus lienee ollut testata, miten julkiset tilat reagoivat avoimen rasistisena pidetyn ryhmän tapahtumiin ja hakea asialleen huomiota. Näin ajattelevat ainakin Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen ja ylikomisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista.
Vänttinen on tähän saakka ollut julkisuudessa melko vaitonainen tapahtumien tiimoilta. Niinpä onkin paikallaan kysyä, miksi haastattelua tehdään vasta nyt?
– Vaikuttaa siltä, että erilaiset toisiaan voimakkaasti vastustavat tahot hakevat omalle toiminnalleen medianäkyvyyttä ja mediahuomiota. Me olemme ajatelleet, että meidän tehtävämme ei ole toimia minkään tahon äänitorvena eikä aktiivisesti osallistua keskusteluun. Me mieluummin keskittyisimme puhumaan kirjaston yleisestä tehtävästä olla yhdenvertainen, hyvä paikka kaikille asiakkaille. Emme ole halunneet tämän ilmiön näkyvyyttä lisätä antamalla tästä asiasta haastatteluja, Vänttinen sanoo nyt.
Vänttisen mukaan tilanne on sikäli erikoinen, että kirjastolaitos on 100 vuotta selvinnyt ilman vastaavaa poliittiseksi taisteluareenaksi päätymistä.
Hän kuitenkin näkee, että tilanne kertoo positiivisia asioita ihmisten kirjastosuhteesta.
– Olen hirveän ylpeä meidän henkilökunnastamme ja kaikista kaupungin päättäjistä, kaupungin ylimmästä johdosta, joiden kanssa yhdessä olemme linjauksia kirkastaneet tai tulkintaamme niistä kirkastaneet. Me olemme jämptisti ja vakaasti se hyvin rakastettu paikka, jonne kaikki haluavat ja saavat tulla, ja tätä avoimuutta nyt eri tavoin koetellaan, Vänttinen sanoo.
Tapahtumiin toi lisää jännitettä, kun Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) kehotti joulukuun alussa kaupunkilaisia täyttämään kirjastot, jotta äärioikeisto ei mahtuisi niihin. Moni tulkitsi sen mielenosoituskutsuksi. Mielenosoitukset ovat kuitenkin lähtökohtaisesti kirjastoissa kiellettyjä.
Työntekijät toivoisivat poliitikoilta jäitä hattuun asiassa. Yle ei julkaise haastattelemansa Oodin työntekijän nimeä, koska riski tulla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa maalitetuksi tässä jutussa esiintymisen myötä on suuri. Kutsumme häntä Mirjaksi.
Miltä Arhinmäen toiminta ruohonjuuritasolla näytti?
– Siinä taidettiin tehdä suoraan sanoen arviointivirhe. Ymmärrän sen, että kun itse edustaa toisenlaisia arvoja, niitä haluaa puolustaa ja kutsua kaveritkin mukaan, mutta kirjasto ei ole kuitenkaan mielenilmauksille tarkoitettu paikka. Se tulisi pitää rauhallisena paikkana, jonne voi kuka tahansa tulla minä päivänä tahansa ilman, että tarvitsee jännittää, millaista uhkaa paikan päällä on, Mirja sanoo.
Mirjan mielestä työntekijät ovat joutuneet kohtuuttomaan välikäteen.
– Ei meidän ammattitaitoamme ole ihan tällaiseen tarkoitettu, että olisimme jatkuvasti järjestyshäiriöiden keskellä huolissamme omasta turvallisuudestamme ja ennen kaikkea tietysti asiakkaiden turvallisuudesta, hän kuvailee.
Myös kirjastojen luottamushenkilöt ovat samoilla linjoilla. JYTY Metropolin pääluottamusmies Antti Pajala näkee tilanteen hyvin samoin kuin Vänttinen ja Mirja.
– Kyllä tämä stressiä on aiheuttanut, varsinkin sinimustien tavoitteiden ja motiivien arvaamattomuus, mikä täällä tuntuu hiertävän henkilökunnan kengissä. Ei suorastaan pelota, mutta kyllä se kuitenkin semmoista epämiellyttävää oloa aiheuttaa, Pajala sanoo.
Hän kokee, että kirjasto on joutunut ikävästi pelinappulaksi peliin, jossa sen ei kuuluisi lainkaan olla laudalla.
JHL:n Helsingin kirjastojen luottamusmies Matti Järvinen on samoilla linjoilla.
– Kirjaston johto on mielestäni ottanut hyvin vastuuta tässä. Toki se heillekin on aika haastava paikka, koska he kuitenkin virkavastuulla tekevät päätöksiä.
– Sinimustan liikkeen toiminnan ytimessä on haaste siitä, kenelle julkinen tila kuuluu ja kenellä sitä on oikeus käyttää. Näin asian näkee myös Helsingin poliisin ylikomisario Jarmo Heinonen.
Oodin tapahtumista on uutisoitu laajasti. Mikäli liike tavoitteli näkyvyyttä, se onnistui tavoitteessaan erinomaisesti. Hän tunnistaa, että liike hakee osin näkyvyyttä provokaatioilla, mutta näkee asiassa vakavammankin puolen.
– Sinimustista löytyy ihmisiä, jotka ihan oikeasti peräänkuuluttavat, että eikö heillä ole samoja oikeuksia kuin muilla, koska heidän mielipiteensä eivät kelpaa. Siellä on ihan oikeasti tarkoitus osoittaa se, että he ovat B-luokan kansalaisia mielipiteidensä vuoksi, Heinonen sanoo.
Sinimusta liike luonnehtii itseään kansallismieliseksi. Tavoitteenaan se kertoo olevan itsenäinen, elinvoimainen ja riippumaton Suomi, joka pysyy suomalaisten kotimaana. Sinimusta liike merkittiin puoluerekisteriin kesäkuussa 2022, mutta korkein hallinto-oikeus purki rekisteröintipäätöksen keväällä 2024, koska puolueen tavoitteet olivat ristiriidassa perusoikeuksien ja demokratian kanssa.
Ylikomisario Heinonen korostaa, että taustalla vaikuttaa kaupungin politiikka.
– Tässä kyse on siis siitä, että kaupunki ei halua heille sitä tilaa antaa, ja se johtuu poliittisesta päätöksestä, että kaupungin tiloja ei näille fasisteille tai vastaaville käyttöön anneta.
Heinosen mielestä on kummallista, että vastamielenosoittajat eivät kannata mielenosoitusvapautta äärioikeistolle, kun ovat siitä itse huolissaan.
– Homma on ajautunut siihen, että se oikeus pyritään poistamaan vastapuolella, ja se tuntuu jotenkin oudolta. Tai sanotaan näin, että se tuntuu vähintään epäloogiselta, että onko se oikeus tärkeä vai ei. Jos se on tärkeää ja kuuluu kaikille, niin miksi sitten vastustat, kun joku käyttää sitä oikeuttaan. Minä en aina ymmärrä, mutta ei minun tarvitsekaan. Riittää, että valvomme lakia ja ihmiset itse tietävät omat vaikuttimensa, motiivinsa ja kuinka vakavissaan puhuvat siitä mielenosoitusoikeuden tärkeydestä, Heinonen sanoo.
Hänellä on myös ratkaisu tilanteeseen:
– Kaupungilla on kaikki valtit on käsissään. Jos he haluavat kirjastosta rauhallisen jälleen, niin sen he siitä saavat, mutta se voi pitää sisällään, että siellä joku sinimustaksi itsensä profiloiva ihminen istuu sitten tuolilla ja lukee vaikkapa kirjaa jonkun samanhenkisen kanssa, Heinonen linjaa.
Nimettömänä pysyvä Oodin työntekijä Mirja kertoo, että yhteistyö poliisin kanssa on kuitenkin sujunut mallikkaasti.
– Rivityöntekijänä vaikuttaa, että yhteistyö on sujunut ihan hyvin. Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara on jatkuvasti heihin ollut yhteydessä, yhteisiä palavereja on pidetty, eli käsittääkseni ihan hyvin.
Mirjan mukaan paikalla on toisinaan ollut myös siviilipoliiseja tarkkailemassa tilannetta. Kaupunki on tiukentanut linjaansa poliittisluonteisiin kokoontumisiin tapahtumien johdosta.
Muokattu 15.3.2025 kello 15.17: Muokattu jutun ingressiä. Aiemmin siinä luki, että Vänttinen toivoo poliitikoilta jäitä hattuun. Korjattu myös Vänttisen titteli.
