Puolueiden vaaliohjelmissa ja erilaisissa vaalikeskusteluissa kulttuurista puhutaan kauniisti. Suorastaan korulausein.
Monipuolinen järjestötoiminta ja kulttuurielämä luovat elämänvoimaa. (Keskustan vaaliohjelma)
Kulttuuri on suomalaisuuden sielu ja sitä on puolustettava. (SDP:n vaaliohjelma)
Kulttuuri ja taide ovat elintärkeä osa ihmisyyttä, voimavaramme ja inhimillinen rikkautemme. (Vihreiden vaaliohjelma)
Lähes kaikki puolueet ovat ottaneet kulttuurin osaksi vaaliohjelmaansa. Painotukset ovat erilaisia, mutta suuri osa pitää kulttuuripalveluja tärkeänä osana kunnan toimintaa.
Tulevilla valtuutetuilla on paljon päätäntävaltaa – ennen kaikkea kulttuurin suhteen.
Monet kunnan palveluista on tarkkaan säädelty laissa. Kulttuuri on poikkeus. Kunta saa päättää melko vapaasti, millaista kulttuuripalvelua se järjestää ja rahoittaa. Jokaisen kunnan on lain mukaan järjestettävä kulttuuritoimintaa, mutta lainsäädäntö ei suoraan kerro, millaista kulttuuria ja ja miten paljon.
– Kuntapäättäjillä on paljon valtaa niin hyvässä kuin pahassakin. Jos kunnassa ei ole poliittista tahtoa turvata kulttuuripalveluja, lainsäädäntö ei anna siihen selkeää turvaa, selventää Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.
Koska kulttuuritoimintalaki on hyvin väljä, riippuu paljon valtuutettujen näkemyksistä, halutaanko tukea musiikkia, sirkusta vai visuaalista taidetta. Laki määrää, että kunnan on jollain tavalla järjestettävä kulttuuritoimintaa ja annettava kuntalaisille mahdollisuus päästä kulttuurin pariin.
Ainoastaan kirjastojen asema on turvattu erillisellä kirjastolailla.
Monien kuntien talous on tiukalla ja säästöjä on saatava jostain. Tällöin juuri kulttuuri on vaarassa, koska sillä ei ole lain määrittelemää tarkkaa tehtävää. Siitä on helppo nipsaista.
Tukien leikkauksilla on usein kohtalokkaat seuraukset. Moni kulttuuripalvelu tai -toiminta voi päättyä lopullisesti, jos tukea vähennetään.
– Vaikeinakin aikoina on pyrittävä satsaamaan kulttuuriin ja muistettava, millainen hyvinvointi- ja vetovoimatekijä se on kunnalle. Kerran lopetettua toimintaa on vaikea aloittaa uudestaan, Johanna Selkee muistuttaa.
Kirjasto on sydämen asia kuntalaisille
Meneillään olevissa kuntavaaleissa kulttuuri on entistä tärkeämmässä roolissa, koska valtion rahoitus on pienentynyt leikkausten myötä. Hallituksen päättämät valtionosuusrahoituksen leikkaukset osuvat kipeästi jo tänä vuonna maakuntien teattereihin, orkestereihin ja museoihin. Lisää säästöjä on tulossa lähivuosina.
Useissa kaupungeissa ollaan suurten päätösten edessä, kun pohditaan, kuinka paljon esimerkiksi omaa teatteria tuetaan. Jos valtionrahoituksen lovea halutaan paikata, se on usein pois joltain muulta kulttuuritoimijalta.
Ylipäänsä kuntien rahoitus on elintärkeää kulttuurille. Karkeasti laskettuna vain viidennes kuntien kulttuuritoiminnan rahoituksesta tulee valtiolta. Suuri osa kunnan kulttuuripalveluista maksetaan kunnallisverolla.
Kulttuuri antaa vastinetta verorahoille, sillä tutkimusten mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä juuri kulttuuripalveluihin. Viime vuoden kuntalaiskyselyssä kirjasto oli ylivoimaisesti käytetyin ja pidetyin kunnallinen palvelu. Peräti 81 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kirjasto palvelee erittäin tai melko hyvin. Sen sijaan teiden hoidosta ja joukkoliikenteestä löytyi runsaasti purnattavaa.
Joissain kunnissa kulttuuri kuihtuu
Suomessa on kolmisen sataa kuntaa, ja ne ovat hyvin erilaisia. On luonnollista, että yli 600 000 asukkaan Helsingissä on laajempi kulttuuritarjonta kuin vajaan 700 asukkaan Luhangassa.
Myös poliittinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten tärkeänä kulttuuria pidetään. Suurimmassa osassa kuntia on ymmärretty kulttuuripalvelujen merkitys kunnan elinkeinoelämälle ja vetovoimaisuudelle.
Kuntalaisten tulevaisuudennäkymiä tutkittaessa kaupunkimaisissa kunnissa suhtauduttiin luottavaisemmin kulttuuripalveluihin ja niiden säilymiseen.
– Pienissä kunnissa, joissa resurssit ovat lähtökohtaisesti pienet, kulttuuripalvelujen tulevaisuus nähtiin usein epävarmempana. Vastauksissa oli sellaista henkeä, että ”kuinkahan tässä käy”, kertoo erikoistutkija Minna Ruusuvirta kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta.
Myös Ruusuvirta pitää meneillään olevia kuntavaaleja tärkeinä etenkin kulttuurin kannalta. Hän uskoo, että tulevaisuudessa kunnat eriytyvät yhä enemmän. Joissain kunnissa kulttuuri on vahvasti läsnä kunnan toiminnassa, budjetissa ja jopa strategiassa.
– Sitten on pienempiä kuntia, joissa panostus laskee ja kulttuuritoiminta kuihtuu. Tulevilla päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia kunnille.
Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu 8. huhtikuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. huhtikuuta.
