Hallituksen säästötoimiin liittyvillä lakimuutoksilla on yllättävä seuraus evankelisluterilaisen kirkon talouteen: ne kasvattavat kirkollisveron tuottoa merkittävästi.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan puhutaan lähes 40 miljoonan euron kasvusta ensi vuonna. Summa voi nousta suuremmaksikin, jos palkat ja eläkkeet nousevat.
Potti on poikkeuksellista tilanteessa, jossa kirkon jäsenmäärä vähenee ja hallitus leikkaa lukuisista julkista rahaa vaativista kohteista.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta viime vuosina, kun kirkon verotulot ovat kohentuneet.
Vuonna 2023 kirkollisvero kasvoi kasvoi yli 100 miljoonalla eurolla. Veroa tilitettiin yhteensä yli miljardin verran, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Reilun 10 prosentin kasvun taustalla oli edellisen hallituksen aikana tehty sote-uudistukseen liittyvä veroratkaisu.
Kysyimme arkkipiispalta, mitä mieltä kirkko on miljoonapotistaan.
Lottovoitto kirkolle
Turun tuomiokirkossa on hiljaista. Arkkipiispa Tapio Luoma istuu yksin kirkon etuosassa. Yle on sopinut hänen kanssaan haastattelun, jota arkkipiispa kertoo osanneensa odottaa.
Kun muussa yhteiskunnassa säästetään, evankelisluterilainen kirkko on saanut melkoisen lottovoiton.
Onko tämä arkkipiispan mielestä oikein?
– En tiedä, varmaan riippuu vähän näkökulmasta, onko se oikein, Luoma vastaa.
– Kirkkohan ei tälle suoraan oikeastaan voi mitään.
Kirkkohallitus on vedonnut seurakuntiin, että nämä laskisivat kirkollisveroa. Seurakunnat päättävät veroprosenttinsa itse.
– Seurakunnat tietysti voivat laskea veroprosenttia, mutta kaikki seurakunnat eivät ole niin tehneet.
Arkkipiispa ei tiedä, kuinka moni seurakunta on jättänyt noudattamatta kehotusta.
Luoma kertoo, että kirkkohallitus on ohjeistanut seurakuntia myös, että nyt kannattaa panna rahaa diakoniatyöhön, niin se palautuu seurakuntalaisten hyväksi.
– Ja tässä mielessä pitää ymmärtää, että se, mitä verotuloina kirkko saa, sen täytyy tavalla tai toisella koitua seurakuntalaisten ja laajemminkin ihmisten hyväksi, Luoma kertoo.
Kirkko ei lobannut lisämiljoonia
Luoma sanoo, ettei kirkko ole lobannut itselleen lisää rahaa.
Hänen mukaansa lisäraha tuli yllätyksenä, ja huonompiin aikoihin on yhä syytä varautua. Kirkon jäsenmäärä on laskenut koko 2000-luvun, mutta verotulot nousevat vuoteen 2030 asti.
– Me ymmärrämme sen, että tämä verotulojen nousu on kumminkin väliaikaista, ja on laskettu, että vuoteen 2030 mennessä se leikkaantuu, Luoma sanoo.
Siksi kirkko on edelleen leikannut toimintojaan. Se kuitenkin ohjeistaa seurakuntia huomioimaan kirkollisverotuottojen nousun ensi vuoden talousarvioissaan.
Hallituksen toimet lisäävät kirkollisveron tuottoa, mutta samalla hallitus leikkaa kirkon valtionrahoituksesta 20 miljoonaa euroa. Valtionrahoituksen määrä ensi vuodelle on yli 100 miljoonaa euroa.
Valtionrahoituksella kirkko hoitaa lain määräämiä hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon liittyviä tehtäviään.
Kirkollisverot ovat seurakuntien varoja, joita ne käyttävät tehtäviensä toteuttamiseen.
Luoman mukaan tilanne lisää painetta käyttää kirkollisveron tuottoja lakisääteisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Kirkollisveroa maksavat seurakuntalaiset voivat joutua rahoittamaan myös esimerkiksi kirkkoon kuulumattomien hautauksia.
Arkkipiispa Tapio Luoma kertoo, miten hän suhtautuu kirkon saamiin lisätuloihin:
Arkkipiispa: Hallituksella viestintäongelma
Kirkko on saamapuolella, mutta seurakunnat näkevät, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat seurakuntalaisiin ja vähäosaisiin. Millaisen viestin arkkipiispa haluaisi lähettää hallitukselle?
– Reilu vuosi sitten otin kantaa hallitusohjelmaan ja nimenomaan siihen ihmiskuvaan, joka siitä nousee ja on havaittavissa. Hallitusohjelmassa on aivan ymmärrettävää tarve tehdä säästöjä. Jokainen tuntuu ymmärtävän sen, että että yli tulojen ei voi toimia, vaan että tulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Luulen, että suomalaiset hyvin laajasti kyllä ymmärtävät tämän hallituksen perimmäisen tavoitteen, Luoma pohtii.
– Suuri ongelma on ollut siinä, millä tavalla näistä leikkauksista on viestitty. Luulen, että siinä on koettu sellaista kylmyyttä ja kovuutta, joka on tehnyt leikkaukset vielä vaikeammin sisäistettäviksi, hän jatkaa.
– Ja sitten tietenkin on se konkreettinen seikka, että kyllä ne kovin paljon vaikeuttavat monien ihmisten elämää. Kun leikkauksia joudutaan tekemään, niin silloin tulisi pystyä katsomaan ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etua, hän päättää.
Hallitus etsii tällä hetkellä keinoa säästää 100 miljoonaa euroa toimeentulotuen menoista, jotka ovat räjähtäneet kasvuun sen omien säästötoimien seurauksena. Summa on suunnilleen sama, jonka kirkollisverotuotot nousivat vuonna 2023.
Valtiovarainministeriö on tuottanut laskelmat sekä sote-uudistuksen että nykyhallituksen toimenpiteiden vaikutuksesta kirkollisverokertymään.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
