Voimakas kissan virtsan haju iskee nenään.
Tampereella on toiminut vajaan kymmenen vuoden ajan kissakahvila, joka on brändäytynyt hylättyjen kissojen pelastuspaikaksi.
Kissat tekevät kuka mitäkin: yksi loikoilee nojatuolissa, toinen kerjää ruokaa, muutama painii keskenään.
Ylen haastattelemien työntekijöiden mukaan kissakahvilan omistajien toiminta on parin viime vuoden ajan muistuttanut pentutehtailua. Haastateltavat kertovat myös kissojen sairauksista, niiden hoidon toistuvasta laiminlyönnistä ja tilojen epäsiisteydestä.
Kissakahvilan omistaa pirkanmaalainen aviopari. He kiistävät suurimman osan työntekijöiden väitteistä.
Omistajat perustivat kissakahvilan Tampereelle vuonna 2014. Tuolloin he kertoivat, että kahvilaa lähdetään pyörittämään kissojen ehdoilla.
Kahvila on siis kissojen koti.
Työntekijöiden mukaan kissat ovat viime vuosien aikana vaihtuneet kahvilassa tiheään tahtiin.
Työntekijöiden epäilemällä pentutehtailulla tarkoitetaan kissojen säännöllistä pennuttamista myytäväksi niin, että eläinten tarpeita laiminlyödään taloudellisen voiton saavuttamiseksi.
Omistajat ovat puhuneet osalle työntekijöistä avoimesti kissojen pennuttamisesta ja myymisestä. He ovat sanoneet suoraan, ettei joitain kissoja saa leikata, sillä niiden ”pennuista saa hyvät rahat” tai ”ne ovat liian arvokkaita”.
Työntekijöiden mukaan kissojen alkuperää tai niiden käyttäytymistä on pitänyt kaunistella asiakkaille.
– Ei saanut kertoa, että kissat ovat pennutettuja. Omistajalta tuli vinkkejä siihen, kuinka kysymyksiä voi kiertää, yksi työntekijä sanoo.
Toinen omistajista on kertonut, ettei kissoja voi myydä heidän omasta kodistaan. Yle on nähnyt viestejä, joissa hän kertoo heidän vuokranneen asuntoja, joissa he pitävät kissoja ja joista niitä myydään.
Varsinaista kauppaa kissoista käydään Tori.fi:ssä. Omistajat ovat pyytäneet osaa työntekijöistä myymään kissoja Torissa provisiota vastaan.
– Suostuin yhden pentueen kohdalla, laitoin myynti-ilmoitukset Toriin. Kun tajusin, mistä on kyse, poistin ne.
Useilta tähän juttuun haastatelluista työntekijöistä on kysytty, voisivatko he ottaa kissoja itselleen. Osa on suostunut, osa ei. Osa kertoo omistajien yrittävän sijoittaa kissoja eri puolille Suomea pennutusta ja myyntiä varten.
Stressaantuneita ja sairaita kissoja
Tähän juttuun haastateltujen työntekijöiden mukaan valtaosa kahvilan kissoista on voinut huonosti.
Työntekijöiden mukaan monet kissoista stressaavat toisiaan, sillä lauman hierarkia sekoittuu jatkuvasti. Lisästressiä aiheuttavat myös kiimassa olevat kissat.
Haastateltavien mukaan kahvilaan saattoi ilmestyä yön aikana uusia kissoja, joista heille ei ilmoitettu. Työntekijöiden kertoman mukaan kissoja ei totutettu toisiinsa.
Kissa ei ole laumaeläin, eikä se lähtökohtaisesti hyväksy reviirille vieraita kissoja, kertoo eläinlääkäri ja kissojen käyttäytymisen asiantuntija Johanna Lankila. Hänen mukaansa kissat tulisi totuttaa toisiinsa vähitellen.
Työntekijät kertovat, että kahvilassa on ollut leikkaamattomia kissoja. He ovat ilmoittaneet omistajille useiden kissojen olevan stressaantuneita ja niiden yrittävän astua toisiaan.
Osa kahvilan kissoista on ottanut yhteen rajustikin, osa on vetäytynyt.
Haastateltavien mukaan useilla kissoilla on ollut terveysongelmia: osa ripuloi verta, joillain on silmäongelmia, oksentelua, pärskimistä ja yskää.
Lankilan mukaan suorien tappeluiden ja vetäytymisen lisäksi stressi voi aiheuttaa kissoille erilaisia fyysisiä oireita, kuten oksentelua, ripulia ja virtsatieoireita sekä lisätä alttiutta infektioille.
Työntekijöiden mukaan omistajat eivät halua viedä kissoja lääkäriin, koska se on kallista.
Vastauksena huoliinsa työntekijät ovat saaneet toteamuksen, että kissat tottuvat toisiinsa, ripulia on perusteltu ohimenevänä vaivana.
Omistajat kiistävät väitteet pentutehtailusta. He kertovat kasvattavansa bengalikissoja, nainen kertoo myös pennutavansa maatiaskissoja, jotta kanta säilyisi hyvänä.
Nainen myöntää kissojen vaihtuvan usein. Aluksi kissoja piti olla vain ydinporukka, mutta omistajien mukaan kissat tottuivat myös uusiin kissoihin.
Naisen mukaan on hyvä, että kissoihin voi tutustua kahvilassa ennen ostopäätöstä. Hänen mukaansa kissat eivät ole rahantekovälineitä, vaan perheenjäseniä.
Viime vuosien aikana nainen ei ole viettänyt paljoa aikaa Tampereen kahvilassa. Hänellä on kertomansa mukaan liiketoimintaa eri kaupungeissa, minkä vuoksi hänellä on vuokra-asuntoja, joista kissoja on myyty. Kissoilla on hänen mukaansa ollut aina hoitajat.
Nainen kiistää, että kissojen alkuperää olisi pitänyt kaunistella asiakkaille. Hän sanoo, että on antanut ohjeita siitä, kuinka kissojen käytöksestä voi kertoa.
Nainen sanoo myyvänsä kissoja Tori.fi:ssä ja kiistää koskaan pyytäneensä ketään muuta myymään puolestaan kissoja Tori:fissä, mies ei vastannut kysymykseen pyynnöistä myydä kissoja.
Naisen mukaan kissojen sijoittaminen eri puolille on normaalia kasvatustoimintaa. Hän kertoo pyytäneensä työntekijöitä ottamaan kissoja, sillä he ovat kissoille tuttuja.
Omistajista nainen kiistää, ettei kissoja olisi totutettu toisiinsa.
Omistajat kertovat käyttäneensä kissoja usein eläinlääkärissä. Nainen kertoo pystyneensä myös itse neuvomaan puhelimitse oman kokemuksensa perusteella, mitä sairaalle kissalle voi tehdä.
– Konsultoin aina eläinlääkäriä asian varmistamiseksi ja jos en tiedä itsehoito-ohjeita vien kissan aina eläinlääkärin tarkistettavaksi.
Hänen mukaansa kahvilan kissoilla on ollut kissaflunssaa, johon kuuluu esimerkiksi silmien ja nenän vuotaminen sekä ripulia, jota on hoidettu eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti.
Nainen kertoo, että kissoilla on ylipäätään virustauteja, kuten ripulia ja yskää. Molemmat omistajat sanovat, ettei virustauteihin hoitona on tukihoito.
Nainen kertoo, että kahvilassa on ollut myös nuoria leikkaamattomia kissoja. Hänen mukaansa kahvilassa ei kuitenkaan ole ollut yhtä aikaa leikkaamattomia uros- ja naaraskissoja.
Naisen mukaan kissojen stressiin on pyritty aina puuttumaan.
Viranomaisille ilmoitettu
Työntekijät ovat kertoneet huolensa omistajille ja tehneet ilmoituksia eri viranomaisille.
Yksi syy, miksi he haluavat kertoa epäkohdista tässä jutussa on se, että he eivät koe, että viranomaisista olisi ollut apua.
Vajaan kymmenen vuoden aikana tarkastuskäyntejä kahvilaan on tehty kolme ja omistajien kotiin kaksi.
Kolme niistä on tehnyt Tampereen kaupungin valvontaeläinlääkäri Otto Kivirauma.
Hän kertoo, että tarkastuskäynneillä kissojen terveydentila on ollut hyvä, eikä käyntien aikana ole ollut havaittavissa mitään sellaista, johon valvontaeläinlääkäri olisi voinut puuttua. Jotta ongelmiin voitaisiin puuttua, pitäisi valvontaeläinlääkärin havaita ne itse käynnillään.
Sama pätee hänen näkemiinsä kuviin ja omistajien sekä työntekijöiden välisiin viestikeskusteluihin. Kivirauman mukaan näistä on puuttunut konteksti ja osittain yksilöidyt tiedot esimerkiksi siitä, mikä kissa on kyseessä.
Kivirauma kuvailee kahvilaa ja omistajien kotia ”riskipaikoiksi”, sillä niissä molemmissa on paljon eläimiä.
Sisä-Suomen poliisi vahvistaa saaneensa vihjeilmoituksen. Se ei ole johtanut toimenpiteisiin, sillä epäily sekä pentutehtailusta että veronkierrosta olivat ”yleisluonteisia”.
Kaikki haastatellut työntekijät kertovat tilojen ahtaudesta, puuttuvista ja rikkinäisistä välineistä sekä kiireestä.
Haastateltavien mukaan iso ongelma on hygienia sekä se, että kissat pääsivät keittiöihin.
Kahvilan molemmat keittiöt oli rakennettu siten, ettei niissä ollut umpinaista kattoa. Toisessa välikaton virkaa toimitti parin vuoden ajan pala muovia ja kanaverkko, jonka päällä kissat kiipeilevät. Sen tilalle rakennettiin umpinainen katto tämän jutun tekemisen aikana.
– Verkkokaton läpi ruokiin pääsi tippumaan karvoja, kissanhiekkaa ja ulostetta, yksi työntekijöistä kertoo.
Yle on nähnyt viestejä, joissa toinen omistajista on neuvonut perusteellisesti, kuinka kissojen pääsemistä keittiöihin voidaan estää. Sama omistaja on kuitenkin myös kehottanut laittamaan erään kiimassa olevan kissan keittiöön erilleen muista.
Lähes kaikki työntekijät kertovat, että kahvila oli aukaistava tai pidettävä auki keinolla millä hyvänsä.
– Yön aikana kissat olivat ripuloineet, mutta kahvila piti silti avata vartin päästä. Jouduttiin vain siivoamaan ja avaamaan kahvila. Mielestäni siinä on ollut riski tautien tarttumisessa, kertoo yksi työntekijöistä.
Työntekijät kertovat tehneensä ilmoituksia ja lähettäneensä kuvia kahvilasta elintarvikevalvontaan.
Elintarviketarkastaja on tehnyt kissakahvilaan seitsemän tarkastusta. Niissä on annettu ohjausta, neuvontaa sekä kehotuksia esimerkiksi ahtaista tiloista, säilytystilojen puutteeseen, ylimääräiseen tavaraan sekä varastotilojen ja kylmälaitteiden likaisuuteen. Osa asioista on korjattu, osasta on huomautettu uudelleen.
Tampereen elintarviketarkastaja Maarit Miskala on tehnyt tarkastuksista kolme vajaan vuoden aikana. Tapauksen käsittely on edelleen kesken.
Miskala vetoaa omavalvonnan tärkeyteen. Tällä hän tarkoittaa sitä, että toimijoilla on vastuu estää kissojen pääsy keittiöön. Kehotuksia on noudatettava hallinnollisten pakkokeinojen uhalla.
Miskala sanoo, että vain kuvien perusteella viranomainen ei voi suoraan ryhtyä toimenpiteisiin.
– Viranomaisen on myös nähtävä kohteessa mahdolliset puutteet ja puututtava epäkohtiin sen hetkisen havaintojen perusteella.
Omistaja: asiakkaat ovat auttaneet
Kissakahvilan toinen omistaja myöntää, että kissat ovat toisinaan päässeet keittiöihin.
Nainen kertoo antaneensa neuvoja siihen, kuinka työntekijöiden tulee esimerkiksi sulkea ovet huolellisesti mennessään keittiöön. Hän ei muista tilannetta, jossa olisi pyytänyt laittamaan kissan keittiöön.
Nainen painottaa, että terveysviranomaiset ovat hyväksyneet kahvilan rakennelmat tai muutokset.
Hän ei tunnista väitteitä, joiden mukaan työntekijöillä ei olisi tarpeeksi aikaa tai sopivia välineitä siivoukseen.
Hän painottaa, että kissan eritteitä tai esimerkiksi kissanhiekkaa ei ole koskaan päätynyt ruokiin tai ruoanlaittotarvikkeisiin.
Nainen kiistää, että kahvila olisi pitänyt avata vartissa. Hän sanoo, että he pyrkivät pitämään kahvilan auki monenlaisissa tilanteissa. Hän kertoo, että sairastapauksien vuoksi henkilökuntaa on joskus ollut liian vähän, mutta kahvilassa on aina kahvilapäällikkö.
– On ollut tilanteita, että asiakkaat ovat tulleet auttamaan. Se on ollut heille hyvä kokemus.
Miesomistaja uskoo, että tähän juttuun haastatellut työntekijät pyrkivät tarkoituksenmukaisesti haittaamaan omistajien elinkeinoa.
– Erilaiset aktivistit ovat viime vuosina aktivoituneet voimakkaasti. Kaikki eläimiin liittyvä liiketoiminta on ollut hyvinkin voimakkaiden hyökkäyksien kohteena.
