Kittilän viimeaikaiset toimet ovat herättäneet kysymyksiä siitä, rajoittaako Kittilä tiedon saantia julkisuuslain vastaisesti. Esimerkiksi vs. hallintojohtaja Katja Kaunismaa esitteli kunnan hallintosääntöön kymmeniä muutoksia, joita ei liitetty sen enempää kokousten esityslistoihin kuin pöytäkirjoihinkaan.
Kittilän kunnanhallitus käsitteli kunnan hallintosäännön muutosesitystä kokouksessaan 10.12.2024, ja asiasta päätettiin kunnanvaltuustossa 18.12.2024.
Hallintosääntö on olennainen osa kunnan hallinnon järjestämistä, ja siksi siihen tehtävät muutokset ovat erityisen kiinnostavia kunnan toiminnan arvioinnin kannalta.
Esimerkiksi Oikeudenmukainen Kittilä (OMK) -ryhmän valtuutettu Outi Marttila valitteli kunnanvaltuuston kokouksessa, että kuntalaiset eivät ole voineet kommentoida hallintosäännön muutoksia lainkaan, koska esitystä ei julkaistu nettiin.
Outi Marttila (OMK)
Ulkopuoliset eivät ole voineet kommentoida meille mithän, koska vain me, jotka olemme kokouksessa, pystymme näkemään tämän aineiston.
Kaunismaa lupasi kokouksessa Marttilalle, että ”liite” tulisi julkiseen pöytäkirjaan. Muutosesitystä ei kuitenkaan julkistettu edes kunnanvaltuuston pöytäkirjassa.
Kokouspöytäkirjassa on toki liitteenä uusi valtuuston hyväksymä hallintosääntö kokonaisuudessaan.
Kunta ei siis missään välissä julkaissut nettiin tarkkoja tietoja siitä, miten hallintojohtaja ehdotti kunnanhallitukselle hallintosääntöä muutettavaksi, miten kunnanhallitus ehdotti kunnanvaltuustolle hallintosääntöä muutettavaksi eikä siten myöskään tarkkoja tietoja siitä, mitä kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan.
Kansalaisilta salattu liite oli toki valtuutettujen käytössä kokousasiakirjojen mukana. Lisäksi se oli etukäteen esillä kunnan henkilöstöä varten kunnan sisäisessä tietoverkossa.
Kaunismaa: Liitteitä julkaistaan verkkosivuilla harkinnan mukaan
Myös Yle Lappi pyysi kunnanhallituksen kokouksen jälkeen hallintojohtaja Kaunismaalta liitettä, johon viitattiin esityslistalla ja pöytäkirjassa mutta jota ei löytynyt netistä.
Toisen sähköpostiviestin jälkeen Kaunismaa lähetti muutosesityksen Ylelle sähköpostilla. Siitä selviää muun muassa, että vuodenvaihteen jälkeen Kittilän kunnan hallintojohtaja ratkaisee valtuuston lisäksi myös kunnanhallituksen asiakirjoja koskevat tietopyynnöt.
Kunnanvaltuusto hyväksyi uuteen hallintosääntöön yli 30 muutakin pituudeltaan ja merkityksellisyydeltään erilaista tekstimuutosta.
Ylen tietopyynnössä tuotiin esille, että tällaiset liitteet tulee aina julkaista kunnan nettisivuilla julkisuuslain perusteella. Esimerkiksi julkisuuslain perusteluissa sanotaan, että viranomaiset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että niiden toimintaa koskevat keskeiset asiakirjat ovat helposti saatavilla.
Vs. hallintojohtaja Katja Kaunismaa tulkitsee asiaa toisin. Hän vastasi sähköpostissaan, että liitteitä ei ole jätetty pois julkisuudesta pois julkisuuslain perusteella vaan kuntalain perusteella.
Kaunismaan mukaan kuntalaki antaa kunnalle oikeuden julkaista tällaisia liitteitä julkisissa tietoverkoissa ”harkinnan mukaan ottaen huomioon kunnan asukkaiden tiedonsaanti-intressit”.
Kittilän hallintojohtaja Kaunismaa tulkitsee kuntalakia siis siten, että kunta voi rajoittaa kuntalaisten ja median tiedonsaantia julkisesta päätöksenteosta viranhaltijan oman harkinnan mukaan riippumatta siitä, mitä julkisuuslaissa sanotaan.
Kaunismaan mukaan tällaisissa tilanteissa, ”joissa on mahdollista käyttää harkintaa, on luonnollisesti mahdollista päätyä erilaisiin lopputuloksiin”.
Käytännössä muut kunnat julkaisevat tällaiset liitteet aina netissä ilman mitään tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Kuntalaki 29 §
Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa.
Apulaisoikeuskansleri: Tarpeelliset tiedot annettava tietoverkossa
Kaunismaan linja on ristiriidassa myös muun muassa apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaleen päätöksen kanssa. Hiekkataipale otti kantaa Kittilän kunnan päätöksenteon julkisuusvajeeseen vuonna 2016.
Hiekkataipale vaati päätöksessään, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta tulee antaa yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa.
Tuolloin kyse oli salassa pidettävien asioiden liian laajasta salaamisesta Kittilässä.
Hiekkataipale painotti päätöksessään, että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan jo perustuslain mukaan. Siis edistää – ei rajoittaa oman harkinnan mukaan.
OMK:lla muitakin ongelmia tietopyyntöjen kanssa
OMK:n kunnanvaltuutetulla ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajalla Outi Marttilalla on ollut huolia myös tiedonsaannin hitaudesta Kittilässä. Hän muistutti kunnanvaltuuston kokouksessa vs. hallintojohtajaa Katja Kaunismaata tietopyynnöistään, joihin Kaunismaa ei ollut vastannut.
Marttila korosti kokouksessa, että tarkastuslautakunnan jäsenillä on laaja, rivivaltuutettua kattavampi tiedonsaantioikeus kunnan asiakirjoista. Kaunismaa lupasi kokouksessa vastata pyyntöihin lähiaikoina.
Myös Ylellä on viimeaikaisia kokemuksia Kittilän hitaasta vastauksesta tietopyyntöön, kun se keräsi loka–marraskuussa tietoja Lapin kuntien asianajajiin käyttämistä rahamääristä.
Vs. hallintojohtaja Kaunismaa kertoi silloin, että tietojen kerääminen oli vaativa tehtävä, koska kunnan henkilöstöstä puuttui useita laskujen maksatuspäätöksiä tehnyt viranhaltija joko tilapäisesti tai pysyvästi.
Ylen tietopyyntö oli poikkeuksellisen suuri, eikä kunnilla ole mitään lakiin perustuvaa velvollisuutta tehdä mielivaltaisen suuria tiedonhankintaurakoita pikaisessa aikataulussa.
Huolestuttavaa on kuitenkin, että Kittilän kunnan asiakirjahallinnosta ei näytä löytyvän helposti tietoja verorahojen käytöstä, jos yksittäisen päätöksen tehnyt henkilö on poissa paikalta.
Kittilässä rajoitettu julkista tiedonsaantia ennenkin
Kittilän kunnan omintakeiset julkisuuskäytännöt herättivät usein ihmetystä takavuosina. Kunta saattoi esimerkiksi tiedottaa medialle, että mitään kunnanhallituksen kokousta ei ole pidetty, vaikka se todellisuudessa pidettiin.
Entisen vs. kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin omavaltainen päätös salata asiakirjoja puolestaan todettiin laittomaksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa vuonna 2016.
Nyt kunta näyttää palanneen niukkaan tiedotuslinjaan. Tämän artikkelin lisäksi Yle on uutisoinut salaisesta neuvottelusta, jonka tarkkaa luonnetta Yle joutui kysymään useaan kertaan ennen kuin kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala kertoi asiasta tarkemmin.
