Kiuruvesi saa 80 miljoonan euron biokaasulaitoksen – kaupunginjohtaja: ”Lehmänpierulla tehdään aika paljon hyvää”

Kiuruveden biokaasulaitos voi käyttää vuodessa 400 000 tonnia karjanlantaa, josta valmistetaan nesteytettyä biokaasua.

Suomen Lantakaasu aloittaa Kiuruveden biokaasulaitoksen rakentamisen tänä talvena. Yhtiö investoi Kiuruveden laitokseen yli 80 miljoonaa euroa. Investointi kattaa biokaasulaitoksen sekä nesteytysyksikön rakentamisen. Laitos valmistuu vuonna 2026.

Biokaasulaitos tuottaa uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen käyttöön. Raaka-aineena käytetään Ylä-Savon nautatilojen lantaa sekä muita maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Laitos pystyy käyttämään lähialueelta noin sadan maatilan lantamäärän eli noin 400 000 tonnia lantaa vuodessa. Lantaa kerätään laitokselle 40 kilometrin säteeltä. Sen lisäksi laitos vastaanottaa kolmelta pienemmältä biokaasulaitokselta lantapohjaista biokaasua nesteytettäväksi.

Pienemmät satelliittilaitokset rakennetaan Lapinlahdelle, Sonkajärvelle ja Nurmekseen. Niiden rakennuspäätökset odottavat vielä ympäristölupa- ja kaavoitusprosessien päättymistä. Yhteensä yhtiön investoinnit Ylä-Savossa ovat noin sata miljoonaa euroa.

Kiuruvedelle rakennettava biokaasulaitos nesteyttää biokaasua noin 125 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa 250 raskaan liikenteen ajoneuvon vuotuista polttoainemäärää. St1 jakelee valmiin biokaasun asemiltaan.

Yhtiön mukaan lantabiokaasun tuotannolla on suuri merkitys myös maatalouden päästöjen vähentämisessä. Biokaasun tuotannossa sivutuotteena syntyvä biolannoite palautetaan maatiloille.

Laitos rakennetaan Pyhäsalmentien varrelle noin neljä kilometriä Kiuruveden keskustasta länteen. Yhtiö sai viime viikolla Kiuruveden laitokselle ympäristöluvan. Suomen Lantakaasu on Valion ja St1:n yhteisyritys.

Kaupunginjohtaja iloitsee: historiallisen suuri investointi

Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ottaa Suomen Lantakaasun investointipäätöksen iloisin mielin vastaan.

– Tämä on mahtava uutinen Kiuruvedelle ja koko maakunnalle. Tässä nähdään, miten järkivirheän talouden investoinnit menevät eteenpäin. Kiuruvedelle tuleva laitos kytkeytyy vahvasti maatalouteen, Rusanen kommentoi.

Hänen mukaansa investointi luo vahvaa uskoa tulevaisuuteen, tuo monia isoja hyötyjä alueelle sekä avaa uusia mahdollisuuksia maaseutupitäjille.

– Lehmä on osa ilmastomuutoksen ratkaisua, ei ongelma. Lehmänpierulla tehdään aika paljon hyvää, Rusanen näkee.

Biokaasulaitos on Rusasen arvion mukaan yksi Kiuruveden historian suurimmista teollisista investoinneista ja se luo Kiuruvedelle kymmeniä uusia työpaikkoja, rakennusvaiheessa jopa satoja.

Rusanen muistuttaa, että hyöty näkyy laajasti koko maakunnassa.

– Alueen viljelijät pääsevät mukaan kokonaisuuteen ja satelliittilaitokset rakentuvat Sonkajärven Sukevalle, Lapinlahden Varpaisjärvelle sekä Nurmekseen.

Kiuruveden kaupunginjohtaja kertoo, että biokaasulaitoksen rakentuminen on näkynyt jo kaupungin arjessa, sillä laitoksen maanrakennustyöt aloitettiin aiemmin tänä vuonna. Lisäksi esimerkiksi tiestöä on päällystetty Ylä-Savon alueella aiempaa enemmän.

– Kuhina varmasti lisääntyy entisestään nyt, kun virallinen investointipäätös on tehty.

Viljelijä: ”Eihän tätä talkoilla haluaisi tehdä”

Kiuruvetinen agrologi ja maanviljelijä Juho Lappi on yksi tilallisista, joka on solminut sopimuksen Suomen Lantakaasun kanssa. Lapin mielestä suurin hyöty sopimuksessa on kuivalannan saaminen paremmin levitettävään muotoon.

– Kun lanta on nestemäistä, se on siistimpi levittää esimerkiksi nurmen sängelle rehunkorjuun jälkeen.

Avaa kuvien katselu

Sopimus ei vaadi Lapilta suuria investointeja. Maan kantavuutta lietesäiliöiden ympärillä täytyy lisätä lantaa kuljettavia rekkoja varten. Osalle maanviljelijöistä sopimuksen solmiminen tarkoittaisi kuitenkin Lapin mukaan lietesäiliötilan runsasta lisäämistä.

– Esimerkiksi kaksi isoa tilaa ei siksi pysty lähtemään mukaan.

Suomen Lantakaasu ei lupaa sopimuksessa korvausta lannan tuottamisesta. Lappi toivoo, että korvausta alettaisiin maksaa viimeistään, kun laitoksen toiminta on kannattavaa.

– Eihän tätä talkoilla haluaisi tehdä, Lappi sanoo.

Artikkelia päivitetty 11.11.2024 klo 10:54, 14.59 ja 15.24: lisätty Kiuruveden kaupunginjohtajan kommentit. Lisätty maanviljelijä Juho Lapin kommentit ja kuvia. Lisätty video.