Uuden lauman epäiltiin syntyneen maaliskuussa myrkytetyn alfanaaraan kuoleman jälkeen.
Kivesjärven susireviirillä ei ole saatu varmuutta siitä, onko alueelle syntynyt uusi lauma alfaparin ja pentueen kanssa.
Susilauman alfanaaras kuoli strykniinimyrkkyyn maaliskuussa. Keväällä alueelta saatiin petoyhdyshenkilön luotettavaksi arvioima näköhavainto naarassudesta viiden pennun kanssa, mutta tämän jälkeen pentueesta ei ole tehty havaintoja, kertoo Kivesjärven susireviirityöryhmän puheenjohtaja Markku Ronkainen.
– Nyt alueelta on kerätty ulostenäytteitä DNA-tutkimuksia varten. Näiden tulosten perusteella selviää, onko reviirialueelle tullut jo uutta pentuetta vai oliko havainto jotain muuta.
Puolangan Kongasmäen seudulla myrkytetyn alfanaaraan kuolema hajotti lauman ja muutti reviirin dynamiikan. Susihavainnot ovat nyt keskittyneet Paltamon Kivesjärven ja Oulujärven alueelle, kun taas Puolangan ja Vaalan alueella havaintoja on tehty vähän.
– Paltamossa lumijälkihavaintoja on tehty enimmillään 2-3 suden porukoista. Sitä ei tiedetä, ovatko havainnot samoista susista vai onko alueella useampia pienempiä 2-3 suden ryhmiä, Ronkainen kertoo.
Ronkaisen mukaan tämän talven aikana DNA-näytteitä kerätään etenkin Paltamon alueelta. Tulosten toivotaan paljastavan, onko kyse hajonneen perhelauman yksilöistä vai muualta tulleista susista.
– Sudet saattavat lähteä vaeltamaan satojenkin kilometrien päähän tai pyöriä entisen reviirin alueella. Asiaan saadaan varmuus viimeistään alkukesästä, kun tutkimukset valmistuvat.
Sudet eivät ole pyrkineet tappamaan koiria
Kivesjärven susireviirin alueella ei ole tullut tämän vuoden aikana tietoon susien aiheuttamia kotieläin- tai koiravahinkoja. Myös alueen hirvikanta on säilynyt vahvana, vaikka edellisinä vuosina susien saalistus on keskittynyt reviirillä pääasiassa hirviin.
– Metsästäjät ovat pystyneet metsästämään siellä myös koirien kanssa. On positiivista, etteivät alueella olevat sudet ole keskittyneet koirien pyytämiseen, Ronkainen toteaa.
Ronkaisen mukaan susilaumojen välillä on tässä suhteessa eroja. Susi voi käydä koiran kimppuun, jos se kokee koiran esimerkiksi uhkana reviirialueella. Myös alfaparin toimintamallit voivat siirtyä jälkeläisille: jos alfapari on oppinut ottamaan koiria ravinnoksi tai tappamaan niitä reviiriuhan takia, ne opettavat pennut käyttäytymään samalla tavalla.
– Nyt alfapari ei ole ilmeisesti ollenkaan kiinnostunut kotieläimistä tai koirista vielä tähän asti.
Ronkaisen mukaan alueella ei ole metsäpeuroja eikä susien pihakäyntejä ole ollut haitaksi asti, joten vuoden 2026 alkuun suunniteltu suden kiintiömetsästys ei nykytiedoilla koske Kivesjärven susireviiriä.
Hän toivoo, että alueella liikkuvat ilmoittavat mahdollisista susihavainnoista jatkossakin petoyhdyshenkilöille.
– Havaintojen perusteella pystytään kartoittamaan, miten tilanne etenee Kivesjärven susireviirialueella.
