Joensuun lentoasemalla otetaan käyttöön lähestymismenetelmä, joka ei perustu GPS-signaaliin. Finnair on joutunut peruuttamaan muutamia lentoja Joensuuhun GPS-häiriöiden takia.
Jari Tanskanen,
Samuli Huttunen
Joensuun lentokentän ympäristössä esiintynyt GPS-häirintä on haitannut lentoliikennettä tänä vuonna.
Finnairin lentoja Joensuuhun operoiva Nordic Regional Airlines on joutunut peruuttamaan muutamia Helsingin ja Joensuun välisiä lentoja, koska kone ei ole päässyt laskeutumaan Joensuuhun.
Tällä hetkellä käytössä olevat lentokoneiden lähestymismenetelmät perustuvat osittain GPS-signaalin käyttämiseen.
Ongelmien pitäisi olla ohi kokonaan syksyllä, sillä Joensuussa otetaan 5. syyskuuta käyttöön vaihtoehtoinen navigointijärjestelmä, joka ei edellytä GPS-signaalia.
Tälläkin hetkellä Vantaalla toimiva Suomen aluelennonjohto voi tarvittaessa ohjata tutkan avulla koneen alhaisemmalle lentokorkeudelle lähemmäs kenttää, jolloin gps-signaali yleensä palautuu.
– Jos kone jostain syystä menettää GPS-signaalin, eikä pysty navigoimaan itse Joensuuhun, niin aluelennonjohtaja voi tutkavektoroimalla johtaa koneen alemmas 1500 metrin korkeuteeen, sanoo Finntraffic Lennonvarmistus oy:n toimitusjohtaja Raine Luojus.
Mahdollisuus tähän on ollut aiemminkin, mutta aluelennonjohto ei ole palvelua voinut tarjota.
– Eri lentoasemille on erilaiset palvelutasomäärittelyt, ja lentoasemaa ylläpitävä Finavia tilaa meiltä palveluita. Tällä hetkellä he miettivät, että minkälaista palvelutasoa meiltä tilataan, sanoo Raine Luojus.
Joensuuhun lennettäessä GPS-häirintä on yleensä päättynyt 3000 metrin korkeuteen, mutta kone ei ole voinut tulla aiemmin häirintäalueen läpi. Häirintäalueen yläraja on vaihdellut päivittäin.
Alla olevasta kuvasta näet, kuinka lentokoneiden GPS-häirintä toteutetaan:
Satoja radiomajakoita ja kolmiomittauksia
Suomessa on edelleen käytössä 1960-luvulla kehitetty DME-radionavigaatiojärjestelmä, jolla määritellään lentokoneen ja radiomajakan välinen viistoetäisyys.
Joensuussa järjestelmä palautetaan käyttöön syyskuussa, jolloin lentokoneet eivät tarvitse GPS-signaalia lähestymiseen.
– Meillä on maalaitteita, jotka sijaitsevat koneeseen nähden eri suunnissa ja ristipeilauksen avulla kone pystyy määrittämään tarkasti oman paikkansa, sanoo Raine Luojus.
Tällaisia DME-radiomajakoita on Suomessa käytössä satoja, niitä käytetään edelleen apuna korkealla lentävien koneiden navigoinnissa.
– Nämä ovat erittäin turvallista ja erittäin koeteltua tekniikkaa. Sen ainoa ongelma on, että kun näitä maalaitteita on paljon, ne ovat kalliita hankkia ja niiden ylläpitoon menee rahaa, joten tämä on myös kustannuskysymys, pohtii Luojus.
Vastaavia muutoksia voidaan tehdä muuallakin, jos gps-häirintä estää koneiden laskeutumisen.
Fintraffic Lennonvarmistus oy:n toimitusjohtaja Raine Luojus sanoo, että Joensuuhun voidaan lentää jatkossa myös perinteistä navigointimenetelmää käyttäen
