Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty haluaa ratkaista kotimaansa talousongelmat verottamalla superrikkaita hirmuverolla.
Ranskalainen taloustieteilijä, Pääoma 2000-luvulla-teoksella maailmanmaineeseen noussut Thomas Piketty ehdottaa Ranskaan kertaluontoista superrikkaisiin kohdistettavaa veroa.
Räväköistä avauksista ja kapitalismikritiikistään tunnettu Piketty esittelee veroideansa Le Monde -lehdelle kirjoittamassaan kolumnissa otsikolla ”Miljardöörien verottaminen on poliittinen, ei lainopillinen kysymys”. Piketty tarjoaa ajatustaan ratkaisuksi Ranskan julkisen talouden huonolle jamalle.
Pikettyn mukaan Ranskan 500 varakkaimman ihmisen yhteenlaskettu varallisuus on kasvanut biljoonalla eurolla sitten vuoden 2010, kohoten nykyhetken 1,2 biljoonaan.
Pikettyn mukaan kaikki Ranskan seuraavan kolmen vuoden julkistalouden leikkaukset voisi kattaa 500 varakkaimpaan kohdistuvalla kertaluonteisella 10 prosentin poikkeusverolla.
Tämä vero toisi noin 100 miljardia euroa Ranskan valtion kassaan, Piketty väittää.
Pikettyn ehdotus on kuin steroidiversio Ranskan keskustaoikeistolaisen Michel Barnierin ehdotuksesta: Barnier haluaa nostaa yli 500 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta niin, että Ranska saisi kaksi miljardia lisää verotuloja vuositasolla.
Piketty näkee kuitenkin Barnierin ajatuksen vaatimattomana. Kolumnin jälkipuoliskolla Piketty yrittää kaataa omasta mielestään yleisimpiä vasta-argumentteja superrikkaiden kovalle verottamiselle.
Maastamuuttajat verolle
Pikettyn mukaan yleinen vasta-argumentti superrikkaiden erillistä verottamista vastaan on, että näiden varallisuus on korkeintaan teoreettista eikä varsinaisia rahasummia pankkitileillä.
Piketty ehdottaakin, että eniten varallisuutta omaavat, mutta vähemmän tuloja saavat superrikkaat joutuisivat myymään joitakin osakkeitaan, jotta heidän poikkeusveronsa tulisi maksettua.
Jos ostajia osakkeille ei löytyisi, valtio voisi vastaanottaa osakkeita veron maksumuotona, ja tarpeen tullessa myydä näitä kyseisten osakeyhtiöiden työntekijöille.
Seuraavaksi Piketty miettii argumenttia, jonka mukaan valtiot ovat liian heikkoja verottamaan miljardöörejä, jotka voivat tarpeen mukaan vaihtaa kotimaataan verotuksellisesti miellyttävämpään vaihtoehtoon.
Pikettyn mukaan Ranska voisi kiristää tällaisiin tilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä esimerkiksi niin, että 50 vuotta Ranskassa elänyt joutuisi pois muutettuaankin maksamaan puolet Ranskan vaatimista veroista. Piketty perustelee tämän oikeudenmukaisuuden siten, että maastamuuttajan varallisuus on rakennettu Ranskassa.
Ristiriitainen Piketty
Pariisin huippuyliopistojen École d’Économie de Paris’n ja École des Hautes Études en Sciences Socialesin professori Pikettyn avaukset on suunniteltu mielipiteitä herättäviksi. Esimerkiksi taloustieteen professori Marko Terviö arvioi Ylelle vuonna 2014, että Pikettyn kovin osaaminen liittyy empiirisiin tutkimuksiin tulonjaosta.
Pikettyn Pääoma 2020-luvulla -kirjaa Terviö arvioi hieman kriittisemmin.
– Ehkä sellaista on vähän näkynyt, että ”jahas tässä on nyt tällainen palkittu, ansioitunut, selvästi erittäin pätevä tutkija eli täytyyhän näiden politiikkasuositusten olla oikeita”.
– Mitään tällaista mekanismia ei toki ole olemassa. On toisia palkittuja tutkijoita, jotka voivat vetää samasta datasta ihan erilaiset politiikkajohtopäätökset, Terviö kommentoi.
