Koko kansan osake romahti – voittaisivatko kaikki, jos Neste lyötäisiin kahteen osaan? Ehkä kohta, sanoo asiantuntija

Neste on saanut tuntea poliittisen riskin kaksi puolta – unelman ja painajaisen.

Onko öljystä tullut öljy-yhtiö Nesteelle liian raskas riippa?

Moni sijoittaja saattaisi laittaa rahansa mielellään uusiutuvan energian yhtiöön, jollainen Neste suurelta osin on. Mutta Neste on myös perinteinen fossiilisen öljyn jalostaja, ja se laskee yhtiön arvoa uusiutuvaan energiaan uskovien sijoittajien silmissä.

Nykyisen Nesteen arvo on laskenut jo neljä vuotta kohti kymmenen vuoden takaisia tasojaan. Tammikuun 2021 huipustaan arvo on romahtanut yli 85 prosenttia.

Pilkkomista vaati yhtiökokouksessa yksi Nesteen suurimmista yksityisomistajista, St1:n pääomistaja Mika Anttonen.

Olisiko siis järkevää jakaa energiayhtiö kahtia fossiilisen ja uusiutuvan energian yhtiöiksi?

Voi olla, mutta ei nyt, sanoo Nestettä vuosia tutkinut Inderesin analyytikko Petri Gostowski. Perinteinen öljybisnes on noussut jälleen Nesteen pelastukseksi.

– Haastava näkymä on nyt uusiutuvissa tuotteissa. Kokonaisuuden kannalta juuri öljyn jalostuksen tuottama kassavirta on nyt tärkeää, jotta kokonaispaketti pysyy hallussa.

Nesteen pilkkomisessa voi kuitenkin olla järkeä, kunhan uusiutuvista raaka-aineita tehdyn polttoaineen tilanne saadaan vähintään vakautettua. Aikataulua on vaikea ennustaa.

– Yhtiön jakaminen tulee uudestaan pöydälle sitten, kun uusiutuvat tuotteet ovat vakaamalla pohjalla, tuloskunto parempi, markkinanäkymä selkeämpi ja yhtiön rahoitusasema vahvempi kuin nyt, Gostowski listaa.

Kahteen osaan jaetun Nesteen osat voisivat olla parhaassa tapauksessa yhteensä arvokkaampia kuin nykyinen Neste. Tämän laskeminen on kuitenkin jokseenkin mahdotonta.

Poliittinen riski: ylös ja alas

Neste on altis paitsi maailman markkinoiden heilahduksille, myös poliittiselle riskille, josta se on saanut kokea molemmat puolet – unelman ja painajaisen.

Perinteinen öljy-yhtiö osasi olla ajoissa uusiutuvien polttoaineiden markkinoilla. Poliittinen riski eli kiristyvä sääntely vaati uusiutuvan energian käytön lisäämistä liikenteessä. Se oli Nesteelle jättipotti ja sai yhtiön arvon ponkaisemaan nousuun.

– Poliittinen riski realisoitui positiiviseen suuntaan, ja huomattavasti enemmän kuin aluksi uskallettiin edes unelmoida.

Kilpailijat tulivat kuitenkin unelmamarkkinoille, uusiutuvan polttoaineen tarjonta kasvoi ja katteet laskivat.

Lisäksi poliittinen riski iski uudelleen ja taas voimalla, tällä kertaa negatiivisesti: Sääntelyä löysättiin ja uusiutuvan polttoaineen kysynnän kasvu hidastui.

Neste jäi taas entistä selvemmin fossiilisen öljynjalostuksen varaan. Tässä tilanteessa on ollut eduksi, että yhtiö ei ole vain yhden kortin varassa.

– Riskit jakaantuvat tasaisemmin. Öljytuotteet tuottavat kassavirtaa, uusien tuotteiden heikomman kassavirtanäkymän tueksi, Gostowski sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että suuri trendi ei ole muuttunut. Liikenne sähköistyy, uusiutuvan polttoaineen kysyntä kasvaa ja fossiilisten polttoaineiden kysyntä taantuu.

Kenen rajat öljy-yhtiöön?

Jos Neste jaettaisiin myöhemmin kahtia, riittäisikö öljy-Nesteelle sijoittajia?

Energia-markkinoiden murrosta voi peruuttamattomuudeltaan verrata metsäteollisuuteen aikana, kun internet romutti painopaperin kysynnän. Sen jälkeen paperiyhtiöt on järjestelty uudelleen, mutta sijoittajia on niillekin riittänyt.

– Tyypillisesti arvostukset ovat matalia, kun kasvunäkymätkin ovat matalia. Tämä mielestäni jossain määrin jo toteutuu Nesteen kohdalla.

Nesteen osake on halventunut neljä vuotta, mutta piensijoittajien usko ei näytä horjuvan.

Lähes 200 000 yksityishenkilöä omistaa Nesteen osakkeita. Ne loput suomalaiset, jotka eivät omista, ovat pelissä mukana valtion kautta. Valtio omistaa Nesteestä 44 prosenttia.

Viime vuonna omistajien määrä kasvoi 40 000 yksityissijoittajalla.

Moni ajattelee positiivisesti, kuten vöyriläiset osakkeenomistajat eilisessä yhtiökokouksessa: Hinnan laskiessa voi ostaa enemmän.