Suomalaisten varallisuuden arvo on pudonnut vauhdilla, jota nähdään vain harvoin – edellisen kerran kolme vuosikymmentä sitten.
Tilastokeskuksen mukaan vuosia jatkunut varallisuuden kasvu taittui laskuun kymmenen vuotta sitten ja alamäki jatkuu yhä.
Suomalaisten tyypillisin eli mediaanivarallisuus oli vuonna 2013 lähes 109 000 euroa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin se oli pudonnut 96 000 euroon.
Neljän vuoden välein Tilastokeskuksen tekemän perusteellinen tutkimus päättyy vuoteen 2023, mutta Lähi-Tapiolan varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että tutkimusjakson jälkeen asuntojen hintojen hiipuva kehitys on vielä jatkunut.
Hänen mukaansa pohja alkaa kuitenkin olla vihdoin lähellä.
Korkojen laskiessa Nummiaro odottaa asuntojen hintojen kääntyvän monivuotiseenkin nousuun. Lisäksi sijoittaminen tuottaa pitkällä ajalla ja säästäminenkin lisää varallisuutta.
Mutta varallisuuden lisääntyminen ei jakaudu tasaisesti eri kotitalouksille. Tähän palaamme jutun lopussa.
Alla oleva kuva kertoo jo nähdystä kehityksestä. Varsinkin asuntojen hinnoilla on ratkaiseva merkitys varallisuuden kehityksen myötä- ja vastamäissä.
Varallisuus pitää sisällään muun muassa asunnon, auton, kesämökin ja osakkeet sekä näiden arvosta vähennetyn velan.
Asuntojen hinnat keskimäärin ovat yhä laskeneet tutkimusvuoden 2023 jälkeen.
– Asuntojen hinnat hakevat pohjaansa, vielä ei ole nousu alkanut, Nummiaro sanoo.
Asuntojen nimellishinnat ovat kyllä värähtäneet hiukan ylöspäin viime vuoden lopulla, mutta ekonomisti seuraa varsinaisten hintojen lisäksi reaalihintoja eli sitä, miltä hinnat näyttävät sen jälkeen, kun otetaan huomioon yleinen hintatason muutos.
Inflaation huomioon ottava hinta kertoo siitä, mitä asunnon tämän hetken myyntihinnalla voisi ostaa. Se on tärkeä näkökulma, kun ajatellaan varallisuuden arvon säilymistä ja sen antamaa elämänturvaa.
Kriisien kausi
Vuonna 2020 korona rojautti osakkeiden arvot, hetkeksi.
Sitten etätyöt aiheuttivat asuntobuumin ja hintojen nousun.
Sen jälkeen sota kiihdytti inflaation ja sitä puolestaan nitistettiin kovilla koroilla. Asuntojen hinnat tulivat harvinaisella voimalla alas.
Eipä ihme, että varallisuuden muutokset ovat suuria kun vertaillaan vuotta 2019 ja 2023.
– Kyllä tämä on harvinainen tilanne. Vastaavia jaksoja on nähty vain 1990-luvun lamassa.
Asuntojen hinnoissa on kaksi eri maailmaa: kasvukeskukset ja sitten se muu Suomi.
Kasvukeskuksissa voi odottaa hintojen nousua, mutta syrjäseudulla hinnat saattavat jäädä nykyiselle, alhaiselle tasolle.
Jos asunnon arvo laskee, se tarkoittaa ylimääräistä tarvetta säästää rahaa, jos haluaa pitää varallisuutensa edes ennallaan.
Pörssi loivensi asuntomarkkinoiden alamäkeä
Mutta suomalaisilla on vähitellen voimistuva suoja asuntomarkkinoiden laskukausia vastaan.
Lähes kahdella miljoonalla suomalaisella on vähintäänkin pieni sijoitussalkku. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Kymmenen vuotta sitten sijoitussalkku löytyi vasta 1,4 miljoonalta henkilöltä.
Asuntojen hinnat laskivat tuntuvasti, pörssisijoitukset jäivät lopulta plussalle. Kaiken varallisuuden kasaantuminen vain asuntoon on huono vaihtoehto riskin hajauttamisen kannalta.
Asuinalue voin jäädä jälkeen hintakehityksestä syystä tai toisesta, ja mahdollista on sekin, että hyvällä alueella asuntoon tulee vaikkapa home- tai muita ongelmia.
Näin Nummiaro selittää näkymää varallisuuden kasautumisen jatkosta:
Rahoitusvarallisuus eli osakkeet, rahastot ja talletukset tasaavat riskiä verrattuna siihen, että varat ovat kiinni asunnossa.
– Tutkimusjaksolla 2019–23 asuntojen hinnat laskivat koko maassa reaalisesti 17 prosenttia ja Helsingin pörssin osakkeet puolestaan tuotti samana aikana reaalisesti neljä prosenttia eli ne voittivat inflaation ja ne toivat hyvää hajautusta kotitalouksien kokonaisvarallisuuteen.
Mutta varallisuuden hajauttaminen on sitä vaikeampaa, mitä pienemmästä omaisuudesta on kyse.
Kun suomalaiset jaetaan varallisuuden mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan, omistaa varakkain kymmenesosa Suomen kaikesta varallisuudesta ensimmäistä kertaa jo yli puolet.
Sen sijaan viisi vähävaraisinta kymmenystä, eli 50 prosenttia suomalaisista, omistaa vain neljä prosenttia kaikesta varallisuudesta.
Kuilun on kasvanut tasaisesti niin, että vähävaraisimpien osuus omaisuudesta on laskenut ja varakkaimpien kasvanut.
Onko sama kahtia jakava kehitys jatkunut toissa vuoden jälkeenkin?
– Aika varmasti on, Nummiaro sanoo.
– Asuntojen hinnat ovat tulleet reaalisesti pari prosenttia alaspäin, mutta toisaalta Helsingin pörssi oli tuottanut seitsemän prosenttia.
Koska varakkailla on enemmän myös osakkeita, heidän saamansa hyöty pörssien tuotosta on euroinakin suurempi kuin vähempivaraisilla.
Myös Suomen ikärakenne antaa eväitä tulevan varallisuuskehityksen ennustamiseen. Jo nyt on tiedossa, että suurten ikäluokkien jälkeensä jättävien perinnöt kasvavat sekä lukumäärältään että arvoltaan.
Käytännössä varakkaammat saavat myös suurempia perintöjä. Se vahvistaa entisestään varallisuuserojen kasvua.
– On mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa tämä alkaa vaikuttaa, Nummiaro pohtii.
