Kolme entistä kansanedustajaa on nostanut työttömille poliitikoille tarkoitettua sopeutumisrahaa tai -eläkettä yli vuosikymmenen ajan. Yksi heistä on nauttinut edusta jo yli 25 vuotta. Yle kysyi poliitikoilta, miksi he nostavat tukea edelleen.
Kokoomuksen kansanedustajana toiminut Marjut Köpsi (aiemmin Kaarilahti) putosi eduskunnasta maaliskuussa 1999.
Hän on nostanut sopeutumiseläkettä tai -rahaa siitä lähtien – nyt jo 25 perättäisen vuoden ajan.
Asia kävi ilmi, kun Yle selvitti heinäkuussa, ketkä entisistä poliitikoista saivat sopeutumisrahaa kesäkuussa 2024. Listalla oli 33 nimeä.
Köpsi on yksi kolmesta listan entisestä poliitikosta, jotka ovat Kevan mukaan hyödyntäneet sopeutumisetuutta yli kymmenen perättäisen vuoden ajan.
Heinäkuussa Köpsi kertoi Ylelle viettävänsä arkea koiria ulkoiluttamalla sekä saaristossa veneilemällä.
– Siellä on kiva puksuttaa, hän sanoi.
”Olen ylläpitänyt taloutta”
Eduskunnasta pudotessaan Köpsi ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi, vaan palasi ammattiinsa terveydenhoitajana. Samalla hän nosti kansanedustajan sopeutumiseläkettä.
– Kun olin työelämässä, tuki yhteensovitettiin työtulojen kanssa. En muista tarkkoja euromääriä, hän kertoo nyt.
Vakituiset työt jätettyään Köpsi kertoo tehneensä erilaisia keikkatöitä ja sijaisuuksia. Viime vuodet hän on ollut pelkän sopeutumisrahan varassa.
– Sen rahan turvin olen ylläpitänyt taloutta, hän perustelee ja kertoo, että tuen nostamiseen liittyy myös muita henkilökohtaisia syitä.
Köpsi ei osaa vastata kysymykseen siitä, onko sopeutumistuen nostaminen perusteltua vielä 25 vuotta eduskuntauran jälkeen.
– Jaa-a. Se on hyvä kysymys, hän sanoo ja on hetken hiljaa.
Myöhemmin hän palaa aiheeseen ja kertoo pohtineensa sopeutumisrahaan liittyviä ”moraalikysymyksiä” aiemmin ja pohtivansa niitä myös jatkossa.
Tuhansien eurojen työttömyystuki
Yksittäisille poliitikoille maksetun sopeutumisrahan tarkka suuruus ei ole julkista tietoa.
Kevan erityisasiantuntija Lauri Kitunen kertoo, että keskimääräinen maksettava etuus liikkuu noin 3 000 ja 3 300 euron välillä. Keva vastaa etuuden myöntämisestä.
Sopeutumisraha on tarkoitettu ennen eläkeikää eduskunnasta pois jääneille poliitikoille, jotka eivät työllisty kansanedustajakautensa jälkeen. Niin oli myös sopeutumisrahaa edeltänyt sopeutumiseläke.
Käytännössä tukea on ollut mahdollista saada työllistymisestä huolimatta.
Edustajauran pituus vaikuttaa siihen, kuinka paljon tuloja voi olla, ennen kuin ne pienentävät etuutta.
Lindén: Stigma vaikeuttaa työllistymistä
Toinen sopeutumisrahaa ja -eläkettä pitkään nostanut entinen kansanedustaja on Suvi Lindén (kok.), joka on saanut etuutta vuodesta 2011 lähtien, eli noin 13 vuoden ajan.
Lindén putosi eduskunnasta neljän kansanedustajakauden jälkeen. Myöhemmin hän on ollut mukana muun muassa liike-elämässä.
Iltalehden mukaan Lindénin tulot olivat vuonna 2022 yli 70 000 euroa.
Lindén ei halua kommentoida tarkempia syitä sille, miksi hän nostaa sopeutumisrahaa vieläkin.
Hän kertoo silti, että palkkatöiden löytäminen poliittisen uran jälkeen on vaikeaa, etenkin muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuville. Hän kokee myös, että poliitikon ammattiin liittyy stigma, joka hankaloittaa tilannetta entisestään.
– Ennen kansanedustajaa saatettiin pitää paikallisena merkkihenkilönä. Nykyään tilanne on toinen, hän sanoo.
Lindén kertoo pyrkineensä itse tietoisesti pois politiikasta ja puuhailevansa tällä hetkellä muiden asioiden parissa. Hän toimii muun muassa toimitusjohtajana omassa konsulttifirmassaan ja on mukana useamman yrityksen hallituksessa.
– Päivät ovat kyllä täynnä, hän sanoo.
Lindénin kanssa yhtä kauan sopeutumiseläkettä ja -rahaa on saanut SDP:n entinen kansanedustaja Marjaana Koskinen, joka aloitti kansanedustajana vuonna 1995 ja lopetti vuonna 2011.
Myös hänelle etuus myönnettiin vuonna 2011. Hän kieltäytyi keskustelemasta aiheesta toimittajan kanssa lainkaan.
Tästä on kyse
Nykyisellään sopeutumisrahaa myönnetään lähtökohtaisesti vain yhdestä vuodesta kolmeen vuotta. Jos kansanedustaja on edun päättyessä täyttänyt 59 vuotta, etua voidaan maksaa 65 vuoden ikään saakka.
Pitkän aikaa sopeutumisetuudesta nauttineet Köpsi, Lindén ja Koskinen ovat siis poikkeus tuen saajien keskuudessa.
Kolmikko on voinut nauttia tuesta huomattavan pitkään, sillä ennen vuotta 2019 heille maksettiin kansanedustajan sopeutumiseläkettä.
Sopeutumiseläkkeet päätettiin vuonna 2019 lopettaa, sillä niitä pidettiin kohtuuttoman avokätisenä.
Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen kolmikon on ollut mahdollista hakea tilapäiseen työttömyyteen tarkoitettua sopeutumisrahaa.
Niin Köpsi, Lindén kuin Koskinenkin ovat sopeutumisrahaa saadessaan täyttäneet 59 vuotta, eli heidän on mahdollista nostaa tukea vielä 65 vuoden ikään saakka.
Anne Huotari ihmettelee sopeutumisrahaansa
On myös muita entisiä kansanedustajia, joilla on yhä mahdollisuus hakea sopeutumisrahaa, vaikka he ovat jättäneet eduskunnan kauan aikaa sitten.
Anne Huotari (vas.) on saanut sopeutumisrahaa vielä viime kesäkuussa, vaikka jäi eduskunnasta vuonna 2007.
Huotari ihmettelee tilannetta itsekin, sillä hän jäi vanhuuseläkkeelle viime keväänä. Keva maksaa hänelle sopeutumisrahaa siitä huolimatta.
Kevan mukaan Huotari on saanut sopeutumisetuutta miltei joka vuosi vuoden 2007 jälkeen, mutta edun maksaminen on ollut eri aikoina keskeytettynä yhteensä noin seitsemän vuoden ajan.
Huotari kertoo, että työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään hyvinvointijohtajana. Hän kertoo tehneensä töitä läpi vuosien, mutta hakeneensa sopeutumistukea tarvittaessa, esimerkiksi työttömyyden tai lomautuksen ajaksi.
Vuonna 2003 eduskunnan jättänyt keskustan entinen kansanedustaja Maria Kaisa Aula puolestaan haki etuutta jälleen uudestaan vuonna 2022. Aula on kertonut ratkaisustaan Keskisuomalainen-lehdelle.
Aulalle etuutta on maksettu aiemmin vuosina 2005, 2014, 2015, 2016 ja 2017.
