Herättäjäjuhlat kerää körttiväen tänä viikonloppuna Vaasaan. Körtit kokevat, että heidän keskuudestaan löytyy tasa-arvoa ja tilaa kaikille.
Körttien suurinta vuosittaista kesätapahtumaa, herättäjäjuhlia, vietetään parhaillaan Vaasassa.
Iso osa juhlaväestä on nuoria tai nuoria aikuisia. Heistä monelle körttiys on peritty jo lapsuudenkodista ja on kiinteä osa identiteettiä.
Näin myös alahärmäläisellä Maiju Koivusalolla, 29, joka on äidin puolelta evankelinen ja isän puolelta körtti.
Koivusalolle tärkeitä arvoja körttiläisyydessä ovat tasa-arvo ja liberaalius. Näkyvä osa uskoa ovat Siionin virret.
– Minulla on aina Siionin virret käsilaukussa. Koskaan ei tiedä, tarviiko veisata tai katsoa jotain sanoja, Koivusalo naurahtaa.
Veisaaminen onkin körttiliikkeessä keskiössä. Tärkeintä toimintaa ovat seurat, jotka koostuvat lyhyistä puheista ja ilman säestystä veisattavista Siionin virsistä.
Seuroissa puheen voi pitää kuka vaan maallikko.
”Ei himouskovaisia”
Lapualainen Matias Keltto, 18, painottaa, että liikkeen sisällä uskovaisuus ei ole tärkeintä. Uskoa ei myöskään kyseenalaisteta.
– Kaikki uskovat Jumalaan sillä tavalla ja siinä määrin kuin itse haluavat.
Samaa sanoo myös lapualainen Aaro Panula, 33, jonka mukaan körttiliikkeessä katto on korkealla ja seinät leveällä. Himouskovaiset ovat harvinaisia.
– Tässä (liikkeessä) on aika kauan jo korostettu sitä, että kaikki saavat tulla ja kaikille on tilaa.
Myös talkoilu on Kelton mukaan tärkeää. Nuoret myyvät talkoilla körttipastilleja tai tekevät vapaaehtoistyötä esimerkiksi rippileiripaikassaan Aholansaaressa, joka on liikkeen johtajan Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) kotisaari.
Pääosin talkoilla järjestetään myös vuosittaiset herättäjäjuhlat.
Panulan mielestä körttiläisyys on yhteen tulemista. Seuroissa kokoonnutaan yhteen paikkaan veisaamaan ja keskustelemaan.
– Herännäisyys on sitä, että saa olla keskeneräinen.
Seuraavat herättäjäjuhlat järjestetään vuonna 2025 Salossa, sen jälkeen vuonna 2026 Ylivieskassa ja 2027 Iisalmessa.
