Kun rekkaa ammatikseen ajava pirkanmaalainen Leena mietti aloittavansa huumeiden käytön työpäivistä selvitäkseen, hän tiesi, että peli on vihellettävä poikki.
Seitsemän vuotta kuljetusalalla oli uuvuttanut Leenan täysin.
Uupumus näyttäytyi monenlaisina psyykkisinä oireina, kuten masennuksena, unettomuutena ja muistihäiriöinä. Leenalla oli myös itsetuhoisia ajatuksia.
Videolla Leena kuvailee oireitaan.
Kolmen eri lääkärin mukaan Leena ei ole tällä hetkellä työkykyinen eikä etenkään soveltuva yhdistelmäajoneuvonkuljettajan työhön, joka vaatii tarkkuutta ja nopeaa reagointikykyä.
– Itsetuhoisista ajatuksista ja unettomuudesta kärsivä ei ole kykenevä ajamaan kymmeniä tonneja painavaa yhdistelmää, Leena toteaa.
Samaa mieltä on yksi Kelalle B-lausunnon tehneistä lääkäreistä. Hän kirjoitti lausunnossaan, että kuljettajan työ ”ei itsetuhoisia ajatuksia omaavalle potilaalle käy ollenkaan.”
Leena ei kuitenkaan ole oikeutettu sairauspäivärahaan, koska Kelan arvion mukaan hän on kaikesta huolimatta kykenevä tekemään työtään.
Leena ei esiinny jutussa omalla nimellään terveystietojensa vuoksi. Yle on nähnyt asiaan liittyvät dokumentit.
Unettomuus vei muistin
Kela ratkaisee vuosittain noin 600 000 sairauspäivärahahakemusta. Näistä alle viisi prosenttia hylätään sillä perusteella, että hakijaa ei voida pitää lain edellyttämällä tavalla työkyvyttömänä.
Kela katsoo myös Leenan olevan työkykyinen. Siksi Leena ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan.
Kuljetusalalla arki oli epäsäännöllistä, kiireistä ja täynnä epäkohtia. Se on erityisen huono yhdistelmä Leenalle, jolla on autismikirjon diagnoosi. Työelämässä se näkyy esimerkiksi niin, että hän kaipaa selkeitä ohjeita ja säännöllisyyttä.
Seitsemän vuoden aikana Leena työskenteli kahdeksassa eri kuljetusfirmassa.
Lähes jokaisessa työpaikassa toistuivat Leenan mielestä samat ongelmat: huonokuntoinen kalusto, ylipitkät työpäivät ja lakien rikkominen.
Leenalle, jolla on autismiin liittyvä ylikorostunut oikeudentaju, tämä oli erityisen vaikeaa. Työn tekeminen virallisia ohjeita tai jopa lakeja vastaan tuntui mahdottomalta.
– Pelkäsin toistuvasti, että kaluston huono kunto tai muut puutteet, joita ei ilmoituksista huolimatta korjattu, aiheuttaisivat onnettomuuden.
Leena pyrki tekemään asiat aina mahdollisimman tarkasti, jonka seurauksena työpäivät alkoivat venyä. Välillä yöunet jäivät vain muutaman tunnin mittaisiksi.
– Saatoin mennä töihin niin, että edellisenä yönä en ollut nukkunut ollenkaan. Rekan ratissa näin välillä mikrounia.
Nukkumattomuus alkoi näkyä muistissa. Leena alkoi kirjoittaa kaiken ylös, koska mikään ei jäänyt mieleen.
– Kirjoitin ohjeet kaluston käsittelystä ylös, josta päivittäin lunttasin tietoa.
Välillä työt eivät onnistuneet ohjeidenkaan kanssa. Väsymys ja turhautuminen purkautuivat työpäivien aikana itkukohtauksina.
– Pyysin useasti apua muilta, joskus ihan tuntemattomiltakin.
”Monta kertaa mietin, minkä raajan katkaisisin, ettei tarvitsisi mennä töihin”
Viime syksynä Leena alkoi tuntea olonsa epätoivoiseksi.
– Monta kertaa mietin, minkä raajan katkaisisin, ettei tarvitsisi mennä töihin.
Syksyllä 2025 Leena irtisanoutui. Sen jälkeen lääkäri määräsi hänelle sairauslomaa loppuvuoteen saakka ja kirjoitti sairauspäivärahaa varten B-lausunnon Kelalle.
Kela hylkäsi hakemuksen. Kuten myös kaksi seuraavaa.
Yksi hylkäysperusteista oli se, että Leenan oireet eivät ole ”vaatineet säännöllistä kohdennettua hoitoa”.
Leena valitti päätöksistä, ja sairauspäivärahaa myönnettiin reilun kuukauden ajalta.
– Olin Kelan mielestä työkyvytön marraskuun lopusta tammikuun alkuun. Mutta en sitä ennen tai sen jälkeen, vaikka tilanne on koko ajan ollut sama.
Kela: Työkyvyttömyys on juridinen käsite
Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitolan mukaan sairauspäivärahahakemuksen hylkäysperuste ei voi olla se, että henkilö ei ole saanut hoitoa.
– Keskeistä on sairauslöydökset ja niiden vaikutus työ- ja toimintakykyyn. Sairauksien hyvä hoito on aina ensisijaista.
Pitkäaikaisen sairauden tai oireen hoitamattomuus voi kuitenkin herättää kysymyksen, onko sairauden vaikeusaste sellainen, että hakija on estynyt tekemään työtään.
Suurin osa sairauspäivärahahakemuksen hylkäyksistä työkyvyttömyyden osalta johtuu Kaitolan mukaan siitä, että sairaus ei kuvaudu riittävän vaikea-asteisena, eikä sen arvioida estävän työntekoa täysin.
– Sairauspäivärahan näkökulmasta työkyvyttömyys on lopulta juridinen käsite. Ihminen voi olla kyvytön työhön, vaikka hänellä ei olisi oikeutta sairauspäivärahaan.
Itsetuhoisuutta ei huomioitu Kelan päätöksessä
Kelan päätöksissä huomioitiin vain Leenan vaikea-asteinen masennus, mutta ei itsetuhoisuutta tai unettomuutta.
Kysyimme Kelalta, eikö itsetuhoisuus ole niin merkittävä asia työkyvyn arvioinnissa, että se tulisi ottaa huomioon.
Kelasta vastattiin, että itsetuhoisuus on aina vakava asia ja painaa työkyvyn arviossa paljon. Kelan mukaan itsetuhoisuus tulisi arvioida aina lääkärin vastaanotolla ja ajokielto tulisi asettaa tarvittaessa riskin arvion perusteella.
Kelalle B-lausunnon kirjoittanut psykiatri suositteli, että kun Leena toipuu, hän palaisi työelämään ammatillisen kuntoutuksen kautta.
Sitä, mikä uusi ammatti voisi olla, Leena ei vielä tiedä.
Kuljetusalalle hän ei kuitenkaan enää aio palata.
