Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on toistuvasti joutunut kommentoimaan toiseksi suurimman hallituspuolueen, perussuomalaisten, sanomisia ja tekemisiä. Hallituksen puolentoista vuoden mittaiselle taipaleelle kertoja on mahtunut useita.
Viimeksi niin kävi, kun MTV uutisoi Suomen jääneen pois Ukrainan tasa-arvoliittoumasta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöksellä. Liittouman tarkoituksena on edistää myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiaa, mutta myös sitoutua huomioimaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja naisnäkökulmaa Ukrainan jälleenrakentamisessa.
Suomi ei tähän osallistu, mutta esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Britannian ja Yhdysvaltain ulkoministeriöt tai kehitysyhteistyövirastot sekä EU osallistuvat.
Perussuomalaisten piiristä on tullut erilaisia avauksia, jotka eivät ole helpottaneet hallituksen työskentelyä, Orpo muotoili sanansa perjantaina järjestetyssä politiikan toimittajien yhdistyksen tentissä.
Koostimme reilun kolmen viikon ajalta eri kertoja, kun Orpo on joutunut ottamaan kantaa muiden tekemisiin.
Suomi jäi pois tasa-arvoliittoumasta
Orpolta kysyttiin politiikan toimittajien yhdistyksen tentissä, onko hän ollut tekemässä päätöstä siitä että Suomi jää pois liittoumasta.
– En ole tehnyt tästä päätöksiä, tämä on Tavion toimivallassa, Orpo vastasi ykskantaan.
Hän kertoi olleensa kesäkuussa aiheesta käydystä keskustelusta tietoinen, mutta korostaa, että päätöksen asiasta teki ministeri Tavio oman toimivaltansa puitteissa. Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi järjestettiin kesäkuussa. Sen tarkoituksena on edistää Ukrainan jälleenrakentamista eri keinoin, joista yksi liittyi tasa-arvoon.
– Minusta olisi hallituksen linjan mukaista osallistua, mutta ministeri on tehnyt päätöksen, Orpo kommentoi, kun häneltä kysyttiin suoraan, hyväksyykö hän ministeri Tavion päätöstä.
Yritysjohtajat eivät ole mitään
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi syyskuun puolivälin tienoilla Helsingin Sanomissa, ettei pidä suomalaisia yritysjohtajia ”yhtään minään”.
– En ymmärrä ollenkaan tämmöistä näkemystä, Orpo kommentoi Mäkelän sanomisia Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla.
– Meillä on Suomessa maailmanluokan yrityksiä, uusia syntyy, hienoja start-upeja. Meillä on todella kovan luokan kansainvälistä osaamista yritysjohdossa. Tämä on hallituksen linja.
Orpo sanoi myös haastattelutunnilla, että hallituksen ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien välinen työskentely olisi helpompaa ilman irtiottoja tai ”tämäntyyppisiä kommentteja”. Hän kuitenkin totesi, ettei niillä sinänsä ole vaikutusta hallituksen työskentelyyn tai suuriin linjoihin.
Perussuomalaiset eivät ole puolueena mukana rasismikampanjassa
Perussuomalaisten suunnalta viime aikojen ehkä isoin yksittäinen irtiotto tapahtui elokuun lopulla, kun puolueen eduskuntaryhmä kokoontui Kouvolaan kesäkokoukseensa.
Siellä perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti, ettei perussuomalaiset puolueena osallistu rasismin vastaiseen kampanjaan. Samana päivänä pääministeri Orpo esitteli yksin hallituksen rasismin vastaista kampanjaa.
Seuraavana päivänä Purra tarkensi, että puolue on sitoutunut hallituksen rasisminvastaiseen tiedonantoon, joka tehtiin vuosi sitten kesällä kuohuttaneen rasismikeskustelun jälkimainingeissa.
Orpo korosti A-studiossa olevansa tyytyväinen Purran tarkennukseen.
– Tämä ei lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta tämä tarkennus oli todella tärkeä, Orpo sanoo.
Kesäkokouksessa käytyyn rasismikeskusteluun otti osaa myös Jani Mäkelä, joka sanoi puheessaan, kuinka viime kesän rasismikohun ”seurauksia kannetaan vieläkin erilaisten poseerauskampanjoiden muodossa”.
Tapaus Mäkelä
Jani Mäkelä ja Petteri Orpo ovat olleet muutenkin puheissaan törmäyskurssilla syksyn aikana.
Mäkelä arvosteli rasismin vastaista kampanjaa jo useita viikkoja ennen elokuun lopulla järjestettyä kesäkokousta. Hänen mukaansa kampanjalla yritetään ratkoa ongelmaa, jonka olemassaolosta on varsin vaihtelevia näkemyksiä.
Orpo joutui kommentoimaan Mäkelän puheita samalla, kun kiitteli Purran tarkennusta kesäkokouksen puheisiin.
– Tätä kommenttia en arvostanut. On päivänselvää, että Suomessa on syrjintää. Tässä maassa ei pitäisi olla rasismia ja sen eteen meidän pitää tehdä töitä, Orpo sanoi elokuun lopulla samassa A-studiossa, missä käsiteltiin perussuomalaisten osallistumista rasismin vastaiseen kampanjaan.
Sen jälkeen Helsingin Sanomat soitti Jani Mäkelälle ja kysyi, mitä hän ajatteli Orpon kommentista A-studiossa.
Mäkelä kertoi ”kätkevänsä hänen sanansa sydämeensä ja tutkiskelevansa niitä, ja kenties tulevaisuudessa pohtivansa puheitaan siltä pohjalta, tai sitten ei”.
Muitakin irtiottoja
Orpo ei ole ainoa kokoomuspoliitikko, joka on ottanut kantaa perussuomalaisten ulostuloihin. Pitkän linjan kokoomuslainen, kansanedustaja Ben Zyskowicz arvosteli perussuomalaisen kansanedustajan, puolueen varapuheenjohtajan ja hallintovaliokunnan puheenjohtajan Mauri Peltokankaan kirjoitusta typeräksi ja ennakkoluuloja lietsovaksi.
Mauri Peltokangas kirjoitti Facebook-sivuillaan lähes sanasta sanaan saman kirjoituksen, josta hän sai syytteet kansanryhmää vastaan kiihottamisesta kolme vuotta sitten. Kirjoituksessa Peltokangas puhui kameleista ja taikamatoista kulkuvälineinä, vuohipaimenen ammatista ja Mogadishun murteesta. Oikeuskäsittelyssä syytteet kaatuivat.
Tähän pääministeri Orpo ei ole kommentoinut julkisesti mitään.
Toistaiseksi Orpon pinna on kestänyt sitä, että häneltä toistuvasti kysytään perussuomalaisten sanomisista.
Hän toistanut sitä, etteivät ne vaikuta hallituksen työskentelyyn.
Tänään pääministeri sanoi kuitenkin politiikan toimittajien tentissä, että koalitiohallituksessa on erilaisia puolueita eikä puolueita voi muuttaa, mutta jossain menee sietoraja myös perussuomalaisten suhteen. Sitä hän ei tarkentanut, missä se menee.
