Kommunistinuorten puheenjohtaja Bex Tapanainen kertoo, että hän hyväksyy väkivallan itsepuolustuksena.
– Jos joku kävisi kimppuuni ja käytän silloin väkivaltaa ja puolustan itseäni, niin se on ok.
Tapanaisen mukaan moni pitää itsepuolustuksena joulukuun alussa tehtyä yhdysvaltalaisen vakuutusyhtiöjohtajan surmaa. Tapanaisen mielestä Yhdysvaltojen sairausvakuutuksiin nojaava terveydenhuolto on rakenteellista väkivaltaa.
– En halua tuomita tuollaista vastausta siihen, että monta ihmistä on kuollut sen takia, että he eivät ole saaneet hoitoa. Se on rakenteellista väkivaltaa, jos suoraan kielletään ihmisiltä terveydenhuolto, jota he tarvitsevat.
Tapanainen kertoi viime lauantaina Ylen haastattelussa, että hän olisi valmis väkivaltaan vallankumouksen saavuttamiseksi. Julkaisun jälkeen jutusta poistettiin osuus, jossa oli viittaus väkivaltaan, koska sisältö ei noudattanut Ylen eettisiä ohjeita.
Nyt Tapanainen sanoo, että hän tarkoitti väkivaltaan vastaamista itsepuolustuksella.
– En ole väkivallan vaan itsepuolustuksen puolella.
SKP:n pääsihteeri ei näe tarvetta reagoida
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) pääsihteeri Tiina Sandberg ajattelee vakuutusyhtiönjohtajan surmasta toisin kuin Tapanainen.
– En hyväksy sitä. Mielestäni se on täysin turha eikä sitä olisi pitänyt tehdä. Se oli tavallinen rikos, enkä näe siinä mitään yhteiskunnallista, Sandberg sanoo.
Sandberg ei ole nähnyt tarpeelliseksi reagoida puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajan lausuntoihin.
Hän muistuttaa, että Ylen jutussa väkivallasta puhuessaan Tapanainen viittasi afroamerikkalaiseen ihmisoikeusaktivistiin Malcolm X:ään, joka osallistui mustien kansalaisliikkeeseen.
Sandbergin mukaan Malcolm X lähti siitä, että kaikkia lakeja tulee noudattaa, mutta tilanteessa, jossa vapaustaistelijoihin kohdistetaan väkivaltaa, heillä on oikeus ja jopa velvollisuus puolustaa itseään myös väkivaltaisin keinoin.
SKP ei kannata väkivaltaista vallankumousta, mutta puolustautumistarkoituksessa väkivalta voi olla sallittua.
– Käsittääkseni Bex puhui siitä, että iso yhteiskunnallinen muutos väistämättä herättää myös väkivaltaista vastarintaa. Ja hän olisi tarvittaessa valmis vastaamaan siihen myös puolustautumisväkivallalla, Sandberg sanoo.
SKP irtisanoutui väkivallasta ennen 1960-lukua
Karl Marx ja Friedrich Engels tiivistivät vuonna 1848 Kommunistisessa manifestissa kommunistien poliittisen ohjelman kahteen sanaan: ”yksityisomistuksen lakkauttaminen”. Tavoite oli saavutettavissa ainoastaan väkivaltaisella vallankumouksella.
Kommunististen hallintojen aikana on tapahtunut lukuisia ihmisoikeusloukkauksia, joista tunnetuimpia ovat Stalinin ajan vainot Neuvostoliitossa ja laajoihin puhdistuksiin ja väkivaltaan johtanut Kiinan kulttuurivallankumous.
Monissa kommunistisissa maissa on rajoitettu sananvapautta, sorrettu toisinajattelijoita ja tukahdutettu poliittista oppositiota.
Suomen kommunistinen puolue perustettiin vuonna 1918 Moskovassa. Ensimmäisessä ohjelmassaan se ajoi väkivaltaista vallankumousta. Punaiset olivat juuri hävinneet sisällissodan.
– Siellä on siis selkeät kirjaukset siitä, että pyritään väkivaltaiseen vallankumoukseen. Se on varmaan jossain määrin aivan ymmärrettävääkin, Sandberg sanoo.
Väkivaltainen vallankumous hylättiin seuraavassa puolueohjelmassa vuonna 1957. Sen sijaan puhuttiin yhteiskunnallisesta vallankumouksesta.
Sandbergin mukaan SKP on irtisanoutunut väkivallasta jo ennen 1960-lukua eikä siitä hänen mielestään ole ollut minkäänlaista epäselvyyttä.
– Myös meidän nykyisessä ohjelmassamme puhutaan demokraattisista keinoista.
Vallankumous ja tuotantovälineiden haltuunotto ovat edelleen SKP:n tavoitteissa. Sandbergin mukaan ne eivät ole kuitenkaan ajankohtaisia ”suhteellisen pitkään aikaan”.
Suhtautumisesta väkivallan käyttöön vallankumouksen yhteydessä ei ole ollut tarvetta keskustella.
– Uskoisin, että suurin osa puolueessa on sillä kannalla, että vallankumous tulee toteuttaa väkivallattomin keinoin ja väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden periaatteita käyttäen. Ihan samaan tapaan kuin esimerkiksi Intiassa Mahatma Gandhi ja hänen kannattajansa toteuttivat oman vallankumouksensa.
”Vaikea keksiä aatetta, jonka nimissä ei olisi tapettu miljoonia”
Maailmassa on tapettu miljoonia ihmisiä kommunismin nimissä. Tiina Sandbergin mielestä se, mitä on tapahtunut kommunistisissa valtioissa, ei ole välttämättä tapahtunut kommunismin takia.
– On vaikea keksiä sellaista aatetta, jonka nimissä ei olisi tapettu miljoonia ihmisiä maailmassa.
Sandbergin mukaan kaikki, mitä on tapahtunut kommunistisissa valtioissa, on historiaa, jota on syytä tutkia.
– Sitä ei voi kiistää, etteikö ihmisiä ole kuollut. Kiinnostavinta on selvittää se, miksi niin on tapahtunut ja ennen kaikkea, miten olisi voitu toimia toisin, jotta näin ei olisi tapahtunut. Meidän tavoitteenamme on pitää ihmiset turvassa ja parantaa heidän elinolosuhteitaan eikä pyrkiä saamaan aikaan sellaista tilannetta, jossa syntyy suuria määriä kuolonuhreja.
Näin tutkijat kommentoivat
Populismiin ja salaliittoteorioihin perehtyneen uskontotieteilijän, yliopistotutkija Niko Pyrhösen mukaan poliittisen väkivallan hyväksyminen ei lähtökohtaisesti ole yleistä Suomessa.
Oleellista on kuitenkin erottaa väkivallan hyväksyminen kuvitteellisissa tilanteissa ja todellisissa, ”tässä ja nyt” tapahtuvissa tilanteissa.
– Varmasti on kuviteltavissa sellaisia skenaarioita, joissa merkittävä osa ihmisistä ajattelisi, että väkivaltaa voisi käyttää poliittisista syistäkin.
Pyrhönen arvioi, että nykyajan kommunismissa väkivaltaa voidaan pitää viimeisenä keinona ja välttämättömänä pahana hypoteettisissa tilanteissa.
Hänen mukaansa mikään ei viittaa siihen, että kommunistit valmistautuisivat käyttämään väkivaltaa keräämällä esimerkiksi aseita tai rakentamalla pommeja.
Pyrhönen ei halua ottaa kantaa Tapanaisen ajatuksiin vakuutusyhtiönjohtajan surmasta. Myös Yhdysvalloissa moni pitää surmaa oikeutettuna.
Pyrhösen mukaan filosofismoraalinen keskustelu jonkun pahana pidetyn ihmisen tappamisesta on tosi kaukana konkreettisesta väkivallan tekemisestä.
– Mitä ajattelisin, jos joku esimerkiksi murhaisi Putinin? Nämä ovat supervaikeita keskusteluja, mutta eivät liity konkreettiseen väkivaltaan, hän sanoo.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass painottaa, ettei olennaista ole se, onko kyse äärivasemmistolaisesta vai äärioikeistolaisesta ryhmittymästä.
Tärkeämpää olisi lähestyä ääriliikkeitä yhteenliittyminä, jotka eivät luota valtion kykyyn puolustaa kansalaistensa tai tiettyjen ryhmien etuja. Ne ovat siksi valmiita muuttamaan vallitsevaa järjestelmää myös väkivaltaisin keinoin.
Supo: Ääriradikalismin uhka matala
Suojelupoliisista kerrotaan Ylelle, että äärivasemmiston muodostama terrorismin uhka Suomessa on yleisesti ottaen matala. Supo seuraa sellaisten ääriliikkeiden toimintaa, jotka voivat uhata kansallista turvallisuutta.
Supon mukaan äärivasemmistolainen toiminta Suomessa keskittyy pääasiassa radikaalin antifasistisen toiminnan ympärille sekä Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n toiminnan tukemiseen.
– Mielenosoitusten yhteydessä äärivasemmiston väkivaltainen toiminta voi paikoin muodostaa uhkia yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle esimerkiksi provosoimalla tai hakeutumalla yhteenottoon vastustajiksi miellettyjen tahojen, kuten äärioikeistolaisten mielenosoittajien kanssa.
Yksittäisiä toimijoita tai heidän lausuntojaan supo ei kommentoi.
