Muun muassa matkustuspalvelutyöntekijät ja konduktöörit olivat Ylen Sairauslomakoneen kärjessä. Korkeaa poissaolomäärää selittävät työympäristö ja jatkuvat asiakaskohtaamiset.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Konduktöörien sijoitus Ylen Sairauslomakoneen kärkipäässä yllätti osittain alan työntekijöitä edustavan pääluottamusmiehen Juha-Pekka Raappanan.
Toisaalta Raappana sanoo, että kollegoiden kesken on viime kuukausina puhuttu siitä, että sairauspoissaolot ovat viime aikoina hieman lisääntyneet.
– Mutta se minua yllättää, kuten varmasti monia muitakin, että olemme Tilastokeskuksen tilastossa kärjessä, Raappana sanoo.
Raappana on Raideammattilaiset JHL:n matkustajaliikenteen pääluottamusmies, joka edustaa kauko- ja lähiliikenteen työntekijöitä sekä Tampereen ratikan kuljettajia.
Keskimäärin 25 sairauspoissaoloa vuodessa
Ylen Sairauslomakone kertoo, montako päivää minkäkin ammattiryhmän edustajat olivat keskimäärin poissa töistä vuonna 2023. Kone perustuu Tilastokeskuksen tietoihin.
Listan kärjessä olivat matkustuspalvelutyöntekijät, konduktöörit ja oppaat. Heillä oli keskimäärin 25 sairauspoissaoloa vuodessa. Tähän ammattiryhmään kuuluvat myös esimerkiksi lentoemännät ja lipuntarkastajat.
Kaikkien ammattien keskiarvo oli 11 sairauspoissaoloa vuodessa.
VR:n kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilä kertoo, että Sairauslomakoneen tiedot ovat samansuuntaisia kuin VR:n tiedot konduktöörien sairauspoissaoloista.
– Konduktöörit ja lipputoimistojen palvelutyöntekijät sairastavat tilastojemme mukaan keskimäärin 20 päivää vuodessa. Juuri näillä meidän henkilöillämme on siis ehkä hiukan vähemmän sairauslomia [kuin Sairauslomakoneessa], Tyynilä sanoo.
Katso videolta Piia Tyynilän arvioita siitä, miksi konduktööreillä on keskimääräistä enemmän sairauspoissaoloja:
Poikkeuksellinen työympäristö poissaolojen taustalla
Kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilän mukaan keskimääräistä korkeampia poissaolomääriä selittää työn luonne.
– Totta kai, kun on yli miljoona asiakaskohtaamista kuukaudessa, siinä tavataan kaikenlaisia ihmisiä ja varmasti valitettavasti kaikenlaisia virustauteja, Tyynilä sanoo.
Tyynilän mukaan poissaolot kestävät keskimäärin 1–3 päivää ja ne johtuvat usein hengitystieinfektioista.
Myös pääluottamusmies Juha-Pekka Raappana nostaa esiin nuhakuumeista johtuvat poissaolot. Toisaalta poissaolot voivat kuormittaa niiden työtaakkaa, jotka töissä ovat.
– Kun poissaoloja on, se vaikuttaa henkilöstömäärään, joka myös osaltaan näkyy sairauspoissaolosoissa, koska käytettävissä oleva henkilöstö joutuu tekemään vähän enemmän työtä.
Raappana kertoo, että työnantaja ja työntekijä pohtivat parhaillaan uusia keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Esillä on ollut esimerkiksi se, että työntekijät voisivat entistä paremmin vaikuttaa siihen, millaisia työvuoroja tekevät. Tämä voisi lisätä työtyytyväisyyttä ja sitä kautta ehkäistä osaltaan sairauspoissaoloja.
Kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilän mukaan VR ehkäisee sairauspoissaoloja muun muassa tukemalla pitkäjänteisesti työntekijöiden yleistä hyvinvointia, johon liittyvät sekä lepo, ravinto, uni että liikunta.
Sairausloman yllättäessä VR pyrkii tukemaan töihin paluuta erilaisin keinoin, esimerkiksi etsimällä tarvittaessa korvaavaa työtä.
Vertaile eri ammattien sairauspoissaolomääriä Ylen Sairauslomakoneessa:
