Koodinimi ”Hauki1” kertoo nyt Ylelle, kuinka vaarallista oli laskeutua köydellä Eagle S -alukselle | Kotimaa

Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkue ja poliisin Karhu-ryhmä laskeutuivat Eagle S -alukselle tapaninpäivänä puolen yön jälkeen.

Erikoisjoukkueiden toiminta on salaista, eikä siitä juurikaan kerrota julkisuudessa.

Yle sai harvinaisen haastattelun Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueen johtajalta.

Häntä kutsutaan erikoisjoukon radiopuhelinliikenteessä kutsutunnuksella ”Hauki1”.

Mies esiintyy sillä koodinimellä myös tässä jutussa, koska turvallisuussyistä hän ei kerro nimeään.

”Hauki1” kertoo nyt, millaisia tehtäviä Rajavartiolaitoksen erikoisjoukko hoitaa ja miten se harjoittelee.

Hän kertoo myös, miksi viranomaiset päättivät tehdä köysilaskeutumisen Eagle S -öljytankkerille ja oliko se turvallista.

Suomalaiset viranomaiset kiinnostuivat joulupäivänä Eagle S -aluksesta, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid oli menettänyt yhteyden Viron ja Suomen välillä kulkevaan sähkökaapeliin.

Alus ohjattiin Suomen aluevesille, ja sen jälkeen toistakymmentä erikoisjoukkoihin kuuluvaa henkilöä laskeutui helikopterista aluksen kannelle köysiä pitkin.

Miksi päädyttiin tähän äärimmäisen poikkeukselliseen operaatioon?

– Alus haluttiin viranomaisten hallintaan.

– Merellä oli aika kylmä ja aallokkoa. Alus oli aluemerellä, ja etäisyys sen luokse oli aika pitkä.

– Helikopterilla paikalle meneminen oli paras siirtymämenetelmä näissä olosuhteissa.

Oliko operaatio turvallinen?

– Helikopterista köysilaskeutuminen oli jokseenkin turvallista. Riskejä vähennetään jatkuvalla harjoittelulla.

Rajavartiolaitoksella on kaksi valmiusjoukkuetta.

Niiden viralliset nimet ovat 5. Valmiusjoukkue Suomenlahden merivartiostossa ja 1. Valmiusjoukkue Kaakkois-Suomen rajavartiostossa.

Suomenlahden merivartioston valmiusjoukkue on erikoistunut toimimaan merialueella, Kaakkois-Suomen erikoisjoukko toimii Itärajan läheisyydessä.

Rajavartiolaitos ei kerro, kuinka paljon valmiusjoukkoihin kuuluu yhteensä henkilöitä.

Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkoon hakeutuvalle minimivaatimus on, että hän juoksee Cooperin testissä vähintään 2800 metriä ja ui kilometrin 30 minuutissa.

Valmiusjoukkueen johtaja korostaa, että nämä ovat todellakin minimivaatimuksia.

– Me tietysti odotamme, että hakijat ylittävät nämä minimirajat kirkkaasti.

– Mikään teräsmies ei silti tarvitse olla, mutta hyvä fyysinen kunto siis vaaditaan.

Yksi osa valintaprosessia on viikon pituinen erittäin salainen sotilaallinen harjoitus, johon hakija osallistuu.

– Sen sisältöä ei avata edes hakijoille etukäteen.

Erikoisjoukkoihin haluavalla täytyy olla hyvä paineensieto- ja päätöksentekokyky. Motivaation on oltava kohdallaan.

– Tahto tehdä aina parhaansa oman ja joukon eteen, kun tehtäviä suoritetaan.

Rajavartiolaitoksen erikoisjoukoilla on viikoittain operatiivisia tehtäviä.

– Valmiusjoukkueet varautuvat Rajavartiolaitoksen vaativimpiin tehtäviin, joihin tarvitaan valmiusjoukkojen kykyä, ”Hauki1” sanoo.

Usein tehtävien riskitaso on määritelty korkeaksi, ja niiden hoitamiseen voi liittyä työturvallisuusuhka. Tai tehtäviin tarvitaan jostain muusta syystä valmiusjoukkojen erikoisosaamista.

Näin on esimerkiksi silloin, kun valmiusjoukkue lähtee matkustaja-alukselle ottamaan kiinni aseen kanssa kulkevaa henkilöä.

Silloin kun valmiusjoukko ei ole suorittamassa tehtävää, se harjoittelee.

Harjoituksia on päivittäin.

– Harjoittelemme henkilökohtaisia taitoja kuten köysilaskeutumista, ja käymme ampumassa ampumaradalla.

Suorituskyvyn ylläpitämistä harjoitellaan myös ryhmänä.

Toisinaan valmiusjoukko osallistuu muiden viranomaisten kanssa sotaharjoituksiin.

– Isommalla joukolla harjoittelemme sotaharjoituksina esimerkiksi aluksen valtausta.

Aluksen epäillään vaurioittaneen joulupäivänä Suomen ja Viron välillä kulkevaa Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelia.

Keskusrikospoliisi epäilee kahdeksaa miehistöön kuuluvaa henkilöä törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.

Poliisi ja Rajavartiolaitos turvaavat edelleen aluksella viranomaisten toimintaa.