Lähtökohtaisesti hylje ei ole hädässä, jos se on rannalla, kivellä tai luodolla. Villieläinsairaala auttaa eläimen kunnon arvioinnissa.
Korkeasaaren Villieläinsairaalaan on jokavuotiseen tapaan tuotu hoitoon huonokuntoisia harmaahylkeen poikasia eli kuutteja.
Niitä on hoidettavana parhaillaan neljä. Kolme niistä tuotiin Helsinkiin Inkoosta ja yksi Espoon Westendistä.
Espoosta tuodulla kuutilla on niskassaan haavoja, jotka voivat olla perämoottorin potkurin aikaansaamia.
Harmaahylkeen emo vierottaa poikasensa vain parin–kolmen viikon ikäisinä, minkä jälkeen niiden pitää pystyä itse hankkimaan ravintonsa.
Jos kuutti ei ala kalastaa vaan ryömii rannalle, sen rasvakerros alkaa ohentua eli eläin laihtuu. Pian poikainen ei enää halua mennä kylmään veteen ja eläimen kunto heikkenee.
Neljä harmaahylkeen kuuttia samaan aikaan ei ole Villieläinsairaalassa mitenkään poikkeuksellinen määrä. Viime vuonna vastaavana aikana hoidettavana oli yhdeksän kuuttia.
10 kiloa kalaa päivässä
Kuuttien kuntoutus aloitetaan nesteytyksellä. Useimpien kohdalla siirrytään pakkoruokintaan, jos eläimet eivät osaa itse syödä tarjottavaa kalaa.
Hylkeiden ruokatorveen truutataan ensi alkuun letkulla rasvaista kalamössöä.
Sen jälkeen toivotaan, että ne alkavat syödä itse. Lopulta ne sijoitetaan isoon merivesialtaaseen.
– Siellä ne vain syövät, syövät ja syövät ja niitä lihotetaan, sanoo kuraattori Ville Vepsäläinen Korkeasaaren eläintarhasta.
Kalaa lopsahtaa isompien poikasten kurkusta alas jo lähemmäs 10 kiloa päivässä – ja määrä nousee yhä.
Lihotuskuuri jatkuu touko- kesäkuun vaihteeseen, jolloin kuutit ovat noin 25–30-kiloisia.
Kun Korkeasaaressa todetaan, että nuori hylje osaa pyydystää elävää kalaa altaassa, oletus on, että kalastaminen luonnistuu myös meressä. Tuolloin kuutit voidaan palauttaa omaan luonnolliseen elinympäristöönsä.
Kuutin voi kuvata arviointia varten
Korkeasaaresta muistutetaan, että lähtökohtaisesti hylje ei ole hädässä, jos se on rannalla, kivellä tai luodolla.
– Hyljettä pitäisi ensin tarkkailla, eikä hötkyillä ja heti hälyttää pelastuslaitosta paikalle tai toimittaa eläintä hoitoon, Vepsäläinen sanoo.
Poikasesta voi myös ottaa videota tai kuvia ja lähettää niitä Villieläinsairaalaan. Asiantuntija voi pystyä kuvan perusteella arvioimaan, onko hylje aliravittu. Kuutissa voi myös olla näkyviä haavoja, mikä kertoo, että se tarvitsee hoitoa.
Rannalla olevaa hyljettä ei saa työntää takaisin veteen.
Toisinaan hylkeitä tavataan jopa kilometrien päässä rannasta, kun ne lähtevät ryömimään lumella väärään suuntaan.
Vepsäläinen muistaa viime vuodelta tapauksen, jossa kuutti oli mönkinyt seitsemän kilometrin matkan mantereelle. Silloin eläin pitää saada hoitoon.
Ihminen ei saa kuitenkaan itse mennä koskemaan poikaseen.
– Kuutti voi purra lujaa. Siitä tulee erinomaisen inhottavat tulehdukset, jotka vaativat tiukat antibioottikuurit.
