Kävimme Helsingin keskustassa kysymässä asuntovelallisilta, miten laskevat korot ovat jo näkyneet kukkarossa. Keskuspankki laski tänään ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa koronlaskujen tiellä.
Ohjauskorkoja lasketaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä. Koroista seuratuin talletuskorko on nyt tasan kolmessa prosentissa. Asuntolainojen euribor-koroissa se näkyy jo.
Keskuspankin päätökseen vaikutti se, että inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna 2024 ja 2,1 prosenttia vuonna 2025.
– Talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella, päätöksessä todetaan.
Kyseessä on neljäs koronlasku sitten kesäkuun. Osa ekonomisteista odotti vielä isompaa, puolen prosenttiyksikön laskua.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa, että keskuspankkiirit keskustelivat myös suuremmasta puolen prosenttiyksikön koronlaskusta, mutta olivat lopulta yksimielisiä maltillisemmasta liikkeestä.
– Inflaatiota ei ole vielä voitettu, mutta olemme oikealla tiellä. Kuusi kertaa peräkkäin ennusteemme ovat kertoneet, että kahden prosentin tavoite saavutetaan vuoden 2025 aikana, Lagarde sanoi.
Lagarden mukaan useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että keskipitkällä aikavälillä inflaatio asettuu tavoitteeseen, eli kahden prosentin tuntumaan. Aiemmat koronlaskut tekevät yritysten ja kotitalouksien uusista lainoista vähitellen aiempaa edullisempia.
Riskit heikommasta kehityksestä olemassa
Tämän hetken arvioiden mukaan talous on silti elpymässä hitaammin kuin syyskuun arvioissa. Talouden arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2024. Ensi vuonna kasvu olisi 1,1 prosenttia ja vuonna 2026 vielä 1,6 prosenttia.
– Talous vahvistunee ajan mittaan, tosin aiemmin odotettua hitaammin. Reaalipalkkojen nousu vahvistaa kotitalouksien kulutusta ja edullisemmat luotot lisäävät kulutusta ja investointeja, Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa.
Lagarden mukaan riskejä odotettua heikompaan kehitykseen on olemassa. Niitä ovat esimerkiksi kitkat maailmankaupassa, kuluttajien ja yritysten heikko luotto talouteen sekä sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä.
Keskuspankki toisti päätöksessään viestinsä siitä, että korkopäätökset perustuvat aina tuoreimpiin tietoihin inflaatiosta ja taloudesta, eikä se sitoudu ennalta korkojen laskuun tai nousuun.
Pieni vai isompi lasku?
Nopea inflaatio eli hintojen nousu on koronlaskujen myötä hellittänyt. Kuluttajat ovat kuitenkin yhä varovaisia ja euroalueen talouskasvu on ollut kituuttelua.
Talletuskoron isompi pudottaminen toimisi talouskasvun varmistajana aikana, jolloin muita voimia kasvun ylläpitämiseen ei ole, totesi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Ylen haastattelussa ennen korkopäätöstä.
Keskuspankin tavoite on pitää inflaatiovauhti noin kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Siinä jo lähes ollaankin: marraskuussa euroalueen inflaatio oli 2,3 prosenttia.
Hankaluutena on, että EKP pyrkii katsomaan kokonaisuutta, mutta eri euromaissa inflaatiokehitys on ollut eritahtista. Suomi on yksi maista, joissa inflaatio on hidastunut nopeasti. Marraskuussa hinnat nousivat 1,1 prosenttia vuodentakaisesta.
Suomalaisekonomistit uskovat kuitenkin EKP:n jatkavan maltillisten koronlaskujen tiellä. Torstaina mielenkiinto kohdistui erityisesti siihen, muuttaako keskuspankin pääjohtaja Lagarde viestintäänsä tulevan suhteen.
Isoja vihjeitä tulevasta ei kuitenkaan saatu, vaan Lagarde korosti edelleen keskuspankin tekevän päätöksiä kokous kerrallaan.
Tutki alla olevalla laskurilla, millaisia vaikutuksia korkomuutoksilla on asuntolainaan:
Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.
Tämä on päivittyvä uutinen.
