Käräjäoikeus päätyi tuomiossaan siihen, ettei asiallisia ja painavia perusteita hallintojohtajan työsuhteen päättämiselle ollut.
Helsingin käräjäoikeus on tänään antamallaan tuomiolla velvoittanut Huoltovarmuuskeskuksen maksamaan sen entiselle hallintojohtajalle Asko Harjulalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Korvauksen määrä on 125 752 euroa.
Lisäksi Huoltovarmuuskeskus on velvoitettu maksamaan Työllisyysrahastolle hallintojohtajan korvauksesta vähennetyt työttömyyspäivärahat reilut 17 000 euroa ja korvaamaan hallintojohtajan oikeudenkäyntikulut reilulla 42 000 eurolla.
Huoltovarmuuskeskus sai koronapandemian käynnistyttyä sosiaali- ja terveysministeriöltä tukipyynnöt 12.2. ja 24.3.2020 hengityssuojainten hankkimiseksi.
Huoltovarmuuskeskus teki suojainhankintojen yhteydessä epäonnistuneita suojainkauppoja LDN Legal Partners Ltd:n, Finance Group Helsinki Oy:n sekä The Look Medical Care OÜ:n kanssa. Kauppoihin liittyen Huoltovarmuuskeskuksessa työskennelleen hallintojohtajan työsuhde päätettiin.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko hallintojohtajan työsuhteen päättämiselle työsopimuslaissa tarkoitetut asialliset ja painavat perusteet. Hallintojohtaja hyväksyi suojainkauppoihin liittyviä laskuja, vaikka Huoltovarmuuskeskuksen työjärjestyksen ja taloussäännön asettamat edellytykset laskujen hyväksymiselle eivät täyttyneet.
Huoltovarmuuskeskus teki yhteensä 10 miljoonan euron hengityssuojainkaupat ulosottovelkaisen liikemiehen Onni Sarmasteen ja talousrikostaustaisen kauneusyrittäjä Tiina Jylhän kanssa. VTT:n laboratoriotesteissä selvisi, että miljoonien arvoiset suojukset olivat soveltumattomia sairaalakäyttöön.
Maskikaupoissa otettiin suuria riskejä
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja sekä työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö olivat kuitenkin tietoisia siitä, että suojainhankintojen yhteydessä otettiin suuria riskejä ja että ohjeita ei voitu noudattaa olosuhteissa, joissa hengityssuojaimia hankittiin huomattavia määriä erittäin kiireellisessä aikataulussa.
Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajalle oli myös ilmoitettu suojainkaupoissa otetuista riskeistä. Ohjeiden noudattamatta jättämiseen ei puututtu, vaan suojaimia kehotettiin usean tahon toimesta hankkimaan nopeasti.
Oikeuden mukaan hallintojohtaja oli tässä tilanteessa voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että hänen toimintansa oli sallittua ohjeiden vastaisesta menettelystä huolimatta, jotta hengityssuojaimia saatiin erittäin kriittisissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa hankittua.
Käräjäoikeus päätyi tuomiossaan siihen, ettei asiallisia ja painavia perusteita hallintojohtajan työsuhteen päättämiselle ollut.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
