THL:n mukaan vahvat kontaktirajoitukset estivät tehokkaasti ikääntyneiden kuolemia ensimmäisten aaltojen aikana Suomessa.
Koronapandemian vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli Suomessa pandemia-aikana vähäinen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tutkimusraportin mukaan Suomessa ylikuolleisuus oli tutkimusaikana vähäistä, kuten oli myös Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Irlannissa ja Luxemburgissa.
Ylikuolleisuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon kuolemia on enemmän kuin tilastollisesti odotettiin tietyllä aikavälillä.
Tutkimustulokset kertovat siitä, että koronarajoitukset olivat Suomessa vahvat ja niitä noudatettiin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino STT:lle.
THL:n mukaan vahvat kontaktirajoitukset estivät tehokkaasti ikääntyneiden kuolemia ensimmäisten aaltojen aikana Suomessa, sillä muutkaan virukset eivät kiertäneet väestössä. Kun rajoitukset lopetettiin, alkoivat taudit kiertää ja kuolleisuus nousi.
Ruotsissa kuolleisuus oli korkeampi ensimmäisessä aallossa, mutta myöhäisempien aaltojen aikana ylikuolleisuus oli Ruotsissa pienempää Suomeen ja Norjaan verrattuna.
EU-rahoitteisen jäsenmaiden yhteistyöverkoston EuroMOMOn julkaisemassa tieteellisessä artikkelissa on tarkasteltu alkuvuoden 2020 ja kevään 2023 välistä ajanjaksoa ja siihen ajoittuneita neljää tartunta-aaltoa.
Kaikkein korkein ylikuolleisuus koko seuranta-ajalta laskettuna oli Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa, joissa se oli moninkertaista Suomeen verrattuna.
