Viime viikkojen aikana on raportoitu aiempaa enemmän koronavirustartuntoja. Toistaiseksi todettujen tartuntojen määrä on kuitenkin kaukana viime vuoden huippulukemista.
THL:n tuoreen jätevesiseurantaraportin mukaan koronaviruksen määrä on lisääntynyt kaikilla seurattavilla alueilla viime viikkoina.
Viime vuonna tartuntahuippu oli marraskuussa, jolloin todettiin virallisissa testeissä yli 13 000 koronatartuntaa.
– Silloin laboratoriovarmistettuja tapauksia todettiin useampia tuhansia viikoittain. Nyt puhutaan muutamista sadoista viikoittain. Siihen verrattuna kokonaismäärä on pieni tällä hetkellä, vertaa tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Tartuntojen todellista määrää ei tiedä kukaan, sillä esimerkiksi koronaviruksen kotitestien tulokset eivät päädy tilastoihin. Moni sairastaa koronan myös tietämättään. Tämän kesän luvut ovat kuitenkin THL:n mukaan vertailukelpoisia viime kesän lukuihin.
Tänä vuonna poikkeuksellista on, että tapausmäärät ovat lähteneet nousuun viime vuotta aikaisemmin. Tapausmäärien nousu on tapahtunut noin kuusi viikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna, toteaa Nyqvist. Tänä vuonna tartuntahuippua odotetaan loppuvuoteen, sanoo Nyqvist.
– Oletettavissa on, että tartuntamäärä tulee nousemaan nyt syksyä ja talvea kohti mentäessä. Tartuntahuippu voi vaihdella sen muutaman viikon suuntaan tai toiseen. Jää nähtäväksi, että mihin se tulee asettumaan, sanoo Nyqvist.
Rokotteet jo Suomessa
Viime vuonna koronarokotukset annettiin riskiryhmille influenssarokotusten kanssa samaan aikaan, ja rokotusten käynnistyivät myöhässä. Tänä vuonna THL on suositellut koronarokotusten ajoittamista alkusyksyyn.
Uudet koronarokote-erät ovat jo saapuneet Suomeen ja koronarokotukset on mahdollista käynnistää hyvinvointialueilla jo elo–syyskuussa. Hyvinvointialueet päättävät rokotusaikatauluistaan tarkemmin itse. Käytössä syksyn rokotuksissa on BioNTech-Pfizerin Comirnaty Omicron JN.1- rokote.
Rokotukset aloitetaan hoivakodeissa asuvista ikääntyneistä ja perussairautensa vuoksi suurimmassa vaarassa olevien riskiryhmään kuuluvien rokotuksista. Sairautensa vuoksi pienemmässä riskissä oleville riskiryhmäläisille koronarokote annetaan syksyllä influenssarokotuksen yhteydessä. Myös influenssarokotuksia on tänä syksynä suositeltu aloitettavan tavallista aiemmin lokakuun alusta lähtien.
Edelleen koronarokotuksen perussarjaa suositellaan 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, riskiryhmiin kuuluville 12 vuotta täyttäneille ja kaikille vakavasti immuunipuutteisille.
– Meillä nyt kiertävät variantit aiheuttavat pääasiassa lievää taudinkuvaa, tavallisia flunssan oireita ja kuumetta, kuvailee Nyqvist.
THL:n mukaan koronaepidemian huippu on tänä vuonna vielä edessä, mutta paikalliset epidemiat ovat mahdollisia esimerkiksi festarien tai muiden tapahtumien jälkeen.
– Korona on tullut meille jäädäkseen. Tulevien vuosien aikana tullaan huomaamaan, että mikä koronalle tyypillisin tautihuippu, sanoo Nyqvist.
Hinkuyskää poikkeuksellisen paljon tänä kesänä
Poikkeus tartuntatautien joukossa on tänä kesänä hinkuyskä. Tapauksia on todettu kesäkuukausina noin 300, mikä on moninkertainen määrä esimerkiksi viime vuoteen verrattuna.
Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä tapauksia on todettu lähes tuhat. Viime vuonna vastaavaan ajankohtana tapauksia oli todettu alle 50. THL tarkkailee tilannetta, mutta mitään hälyttävää ei terveysviranomaisten mukaan toistaiseksi ole asiassa ole ilmennyt.
– Hinkuyskä aiheuttaa pitkittynyttä yskää, joka on tietysti ärsyttävä kiusallinen vaiva. Se ei ole mitenkään hengenvaarallinen tauti muille kuin ihan pienille imeväisikäisille lapsille. Vaikka niitä tapauksia on nyt todettukin enemmän, ei ole ollut tarvetta tehdä mitään isompia toimenpiteitä sen suhteen, Nyqvist kertoo.
Näin koronatilannetta kommentoitiin Vantaalla viikonvaihteessa: