Eliel Käkönen, 16, myöntää, että lukion alkaminen hieman jännittää.
– Tulee olemaan aika mullistavaa, mutta kyllä mä pärjään, kun totuttelen siihen muutaman viikon tai pari kuukautta. Ei se niin vaikeaa voi olla, Käkönen mietti kesäloman loppumetreillä.
Askaisissa asuva Eliel Käkönen on ollut kotikoululaisena ison osan peruskoulusta. Hän siirtyi kotiopetukseen viidennellä luokalla. Taustalla oli koulukiusaaminen. Kotikouluun siirtymisen ajateltiin aluksi olevan väliaikaista.
– Aluksi se oli sellainen hätähuuto, mutta se ei tuottanut toivottua tulosta, sanoo isä Rami Käkönen.
Elielin vanhemmat huomasivat pian, että kotona oppiminen sujui paremmin, kun ulkoiset ärsykkeet vähenivät. Väliaikainen muuttui pysyväksi ratkaisuksi.
Kotiopetuksessa lähes tuhat lasta
Tilastojen perusteella kotiopetuksessa olevien määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2023 kotikoululaisia oli Tilastokeskuksen mukaan 860, kun perusopetuksessa oppilaita oli 561 000. Tilastokeskuksen mukaan syksyllä 2022 kotiopetuksessa olevia peruskoulun oppivelvollisia oli 762.
Kotiopetuksessa olevien määrä peruskoulua käyviin on siis marginaalinen, mutta kasvava.
Opetushallituksen opetusneuvos Minna Harmasen mukaan kotiopetuksessa olevien määrä lisääntyi etenkin korona-aikana ja kasvava kehitys on jatkunut sen jälkeen.
Harmasen mukaan syyt kotiopetukselle ovat moninaisia.
– Ehkä suurin on ollut lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Lapsella voi olla jokin sairaus, kiusaamista tai koulun sisäilmaan liittyvät asiat syynä, Harmanen sanoo.
Lain mukaan oppivelvollisen on osallistuttava perusopetukseen tai saatava muulla tavoin perusopetuksen vastaavaa oppimäärää olevat tiedot, selviää Opetushallituksen sivuilta.
Kotiopetukseen siirtyminen ei vaadi lupaa viranomaisilta vaan siitä sovitaan kunnan kanssa.
Opetushallitus korostaa kouluyhteisöä
Opetushallituksessa korostetaan perusopetuksen ja kouluyhteisön merkitystä.
– Se, mitä perusopetuksen järjestäjä tarjoaa on kouluyhteisö, joka on lapselle sosiaalinen yhteisö, jossa ammattilaiset ovat pitämässä huolta oppilaan hyvinvoinnista, sanoo Harmanen.
Hänen mukaansa myös oppimisvaikeuksiin liittyvissä tilanteissa koulun tuki on tärkeä.
– Kotiopetuksessa voidaan edetä oppilaan omien edellytysten mukaisesti, mutta oppimisen tuen järjestelmää ei ole muualla kuin perusopetuksessa.
Harmasen mukaan kotiopetuksessa olevan vanhemmalta vaatii erityistä tarkkaavaisuutta huolehtia siitä, että lapsella on oma sosiaalinen verkosto esimerkiksi harrastusten kautta.
Eliel Käkönen ei koe jääneensä mistään paitsi, vaikka on ollut lähes koko nuoruutensa kotiopetuksessa. Hän sanoo tunteneensa välillä olonsa yksinäiseksi, mutta siihen auttoi kaverille soittaminen.
– Ei ollut ehkä niin helppoa tavata kavereita, mitä koulussa. Kavereilla on kouluviikot ja ajattelin, että voisi kysyä jonkun kaverin käymään meillä tai haluaako tulla kylille hengaamaan niin sitten huomasin, että ei hemmetti he ovatkin koulussa. Kesällä se on helpompaa, mutta kyllä se talvellakin onnistuu.
Opiskelu omassa tahdissa tärkeää
Eliel Käkönen pitää tärkeänä, että hän sai kotiopetuksessa opiskella omassa tahdissaan. Hän noudatti kotiopetuksessa peruskoulun opetussuunnitelmaa ja käytti samaa oppimateriaalia, mitä on käytössä peruskouluissa.
– Ei tarvinnut ajatella sitä, että tekeekö lukujärjestyksen mukaan. Voi tehdä vaikka puolitoista tuntia matikkaa, englantia tai historiaa. Sen jälkeen menee ulos pyörälenkille, kävelyttää koiria tai vaan peuhaa niiden kanssa ja sit jatkaa taas hetken aikaa hommia, kuvailee Eliel Käkönen tyypillistä päiväänsä kotikoulussa.
Käkösen vanhemmat ovat yrittäjiä, joten lapsen opettaminen pystyttiin järjestämään sen vuoksi ilman tiukkoja aikatauluksia. Perhe on matkustanut aika-ajoin paljon ulkomailla, ja tuolloin Elielillä oli koulukirjat mukana. Hän opiskeli myös loma-aikoina.
Vanhemmat käyttivät kotiopetuksessa hyödyksi tutustumista historiallisiin paikkoihin, taidenäyttelyihin tai konsertteihin. Eliel Käkönen piti luovasta opiskelutavasta etenkin historiassa.
– Se oli sellainen, jonka opiskelin keskustelemalla, katsomalla dokumentteja ja ylipäätään toiminnallisesti.
Kotiopetuksen valvonta vaihtelee
Lain mukaan kunnan on valvottava kotikoululaisen edistymistä. Käytännössä se tarkoittaa kunnille valvovan opettajan nimeämistä kotiopetuksessa olevalle. Oppimateriaaleista ja lapsen opiskelusta vastaa huoltaja. Myöskään kouluterveydenhuoltoa, eikä oppimisen ja kasvun tukea ole kotikoululaiselle tarjolla.
Opetushallituksen Minna Harmasen mukaan käytännöt kotiopetuksessa olevan edistymisen valvonnassa vaihtelevat. Tyypillisesti kotiopetuksessa oleva tapaa valvovaa opettajaa pari kertaa vuodessa. Valvontatilaisuuksissa edistymistä voidaan käydä läpi esimerkiksi keskustellen tai kokeita tekemällä.
Opetushallituksessa seurataan kotiopetuksessa olevien määrää säännöllisellä tilastoinnilla.
Harmasen mukaan on haastavaa, että Opetushallituksella ei välttämättä ole riittävästi tietoa kotiopetuksen laadusta ja järjestämistavoista.
– Meillä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten valvonta kunnissa toteutuu, jotta voisimme yhtenäistää sitä tai antaa tarkempia ohjeita.