Turkulaisen Martina Muntherin 10-vuotias poika sai viime syksynä koululta henkilökohtaisen tabletin, kuten kaikki neljäsluokkalaiset Turussa.
Muntheria ihmetytti, ettei vanhemmilla ollut pääsyä laitteen asetuksiin.
– Ohjeistuksissa oli, että koulu vastaa sovelluksista, eivätkä vanhemmat pysty rajoittamaan ruutuaikaa tai estämään sivustoja.
Lapsen levottomuus ja unettomuus lisääntyivät.
Kuukausi sitten Munther päätti palauttaa tabletin. Hän sanoi, ettei se tule kotiin ennen kuin perhe saa rajoittaa ruutuaikaa ja asentaa sovellusestoja.
– On kyseenalaista, että koulun laitteella on esimerkiksi Minecraft-peli ja Youtube, jossa on paljon haitallista materiaalia.
Ruutuaika lisääntynyt valtavasti
Martina Munther ei ole huolineen yksin. Yle on ollut yhteydessä useisiin vanhempiin, jotka kokevat koulujen oppilaille antamat digilaitteet ongelmallisiksi.
Nella Mustalammen perheessä neljättä luokkaa käyvän pojan puhelimeen on asetettu tarkat ruutuajat ja käyttörajoitukset.
– Kun oma puhelinaika on mennyt, hän pelailee ja katselee Youtubea koulun laiteella.
Samanlaiset ongelmat toistuvat muiden vanhempien puheissa.
Neljäsluokkalaisen tytön äiti kertoo, että koulun antama tabletti on vesittänyt perheen ruutuajat täysin. Nainen haluaa esiintyä jutussa nimettömänä lapsensa yksityisyyttä suojellakseen.
– Ruutuaika on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Hän katsoo jatkuvasti Youtubesta shortseja. Koulun laitetta on käytetty keskimäärin kolme tuntia päivässä.
Myöskään riidoilta ei ole vältytty. Kun äiti yritti ottaa tablettia pois 11-vuotiaalta, tämä totesi:
– Ette te voi rajoittaa pädin käyttöä, kun tämä on koulun laite.
Turku ja Pori jakavat henkilökohtaiset laitteet
Tiedossa ei ole, kuinka monessa kunnassa oppilaille jaetaan henkilökohtaiset tabletit tai tietokoneet, jotka kuljetetaan koulun jälkeen kotiin. Asiasta ei ole saatavilla tilastotietoa.
Yle kysyi asiasta Suomen suurimmista kaupungeista. Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä oppilailla on koulussa yhteiskäyttölaitteet, joita ei viedä kotiin.
Sen sijaan Turku, Pori ja Hämeenlinna jakavat neljännestä luokasta alkaen oppilaille henkilökohtaiset päätelaitteet, jotka pitää viedä kotiin.
Turun TOP-keskuksen toiminnanjohtaja Jouni Paakkisen mukaan henkilökohtaiset laitteet hankitaan, jotta eri lähtökohdista tulevat oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa.
Turussa oppilaiden laitteilla ei ole käyttöaikarajoitusta. Hämeenlinnassa on päädytty erilaiseen ratkaisuun.
– Alakoululaisten laitteita ei pysty käyttämään kello 21–06. Yläkouluissa rajoitus on 23–07, sanoo digikehittämispäällikkö Jari Harvio.
Jouni Paakkinen rauhoittelee vanhempia, jotka ovat huolissaan siitä, mitä kaikkea lapset koulun laitteilla tekevät.
– Niille pystyy asentamaan vain kasvatuksen ja opetuksen valitsemia sovelluksia. Esimerkiksi viihdepelejä ei ole sovellustarjonnassa mukana.
Porin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen sanoo, että myös osa nettipalveluista on estetty.
– Rajoituksista on vastuussa opetuksen järjestäjä ja käsityksemme mukaan niitä on mahdoton kiertää.
Ylen tietojen mukaan lapset kuitenkin käyttävät laitteita luovasti. Koska sovellusten asentaminen on estetty, sivustoille mennään selaimen kautta. Estetyille nettisivuille löytyy usein kiertotie.
Tiedossa on myös ainakin yksi tapaus, jossa lapsi oli onnistunut lataamaan maksullisen sovelluksen.
Videolla Porin Lavian yhtenäiskoulun oppilaat kertovat, miten koulun laitteiden rajoituksia on kierretty:
Ei ole pakko ottaa laitetta
Monet vanhemmat valittavat, että koulun antama henkilökohtainen laite on pakollinen, vaikka lapsella olisi digilaite omasta takaa.
Turun Syvälahden koulun apulaisrehtori Tuomas Tättilä sanoo, että asiaa voidaan harkita tapauskohtaisesti.
– Jos huoltaja on vedonnut siihen, ettei luota huollettavan kykyyn huolehtia laitteesta, on erityisluvalla annettu oppilaan säilyttää laitetta koulussa.
Hän sanoo, että opetuksen järjestäjä päättää opetuksesta ja työvälineistä, mutta koulun tarjoamia tietokoneita ja tabletteja ei ole pakko huolia kotiinsa.
– Siinä tapauksessa pitää kotona olla joku laite, jolla voi tehtäviä tehdä. Tai sitten sopia koulun kanssa muu tapa tehtävien tekoon.
Opetushallituksen mukaan koulut vastaavat siitä, että laitteita käytetään asiallisesti koulussa.
Mutta entä kotona tapahtuva käyttö?
– Kouluajan ulkopuolinen käyttö on vanhemman vastuulla. Koulu ei voi valvoa, miten laitetta kotona käytetään, sanoo opetushallituksen Laura Francke.
Vanhemmat ihmettelevät, miten he voivat valvoa asiaa, jos heillä ei ole pääsyä laitteelle.
– Jos koulut sälyttävät laitteet vanhemman vastuulle, pitäisihän vanhemmalla olla mahdollisuus seurata ruutuaikaa, nähdä, mihin sitä käytetään ja tehdä tarvittavia rajoituksia, Martina Munther sanoo.
Myös Nella Mustalammen mielestä koulun laitteen käytön valvominen on hankalaa.
– Kun olemme töissä, ei ole ketään vahtimassa, mihin tablettia käytetään. Poika on onnistunut lataamaan sinne pelejä ja katsoo Youtubea.
Martina Muntherin mielestä alakoululainen ei tarvitsisi ylimääräistä ruutuaikaa kotona. Hän toivoo, että koulun laitteilla työskenneltäisiin vain koulussa.
– En haluaisi, että 10-vuotias lapsi oppii, että koulupäivän jälkeen pitää tehdä lisää hommia tabletilla.
Ainakin Porissa digilaitteet kulkevat vastakin kotiin. Kaupungin mukaan väärinkäytöksiä ei ole juuri tullut esiin eikä lasten ruutuaika ole kasvanut koulun laitteiden vuoksi.
Se, että niillä työskenneltäisiin vain koulussa, ei ole suunnitelmissa.
– Hyödyt ovat merkittävästi haittoja suuremmat, sanoo opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.