Tytöt ja pojat pantiin kisaamaan siisteydessä ja käyttäytymisessä Kokkolassa. Ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja Tony Widjeskog nostaa käden ylös virheen merkiksi.
Kokkolassa Chydeniuksen koulun ykkösluokka laitettiin syksyllä kilpailemaan siisteydessä ja käyttäytymisessä. Luokka jaettiin poikien ja tyttöjen ryhmiin.
Tarpeeksi hyvin riittävän monesti suoriutunut ryhmä sai palkinnoksi lelupäivän. Palkinnon saivat tytöt.
– Miksi me ei saada lelupäivää niin kuin tytöt, miksi poikien pitää tehdä hyvän käytöksen eteen niin paljon töitä? kysyi 7-vuotias Matti äidiltään.
Matin nimi on muutettu hänen suojelemisekseen. Hänen äitinsä kertoo asiasta Ylelle, ja molempien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Yle on haastatellut myös kahta muuta vanhempaa, jotka arvostelevat ryhmäjakoa.
Matti on sanonut äidilleen, että hänen on ihan mahdotonta pysyä koko ajan paikallaan. Hän haluaisi olla kiltisti, mutta vilkas mielikuvitus tekee tepposet kerta toisensa jälkeen.
Matin äidistä kilpailuasetelma ja mittari tuntuivat epäreilulta ja ryhmäjako Opetushallituksen segregaatio- eli eriytymislinjausten vastaiselta.
Opetushallitus muistuttaa nettisivuillaan, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuuksiin kuuluu yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
– Eihän nykypäivänä enää kukaan tee näin. Ovatko pojat villejä ja tottelemattomia, jos he ovat touhukkaita? kysyy ”Matin” äiti.
Hän ihmettelee, miksi lapsia ei kohdella yksilöinä vahvuuksien mukaan.
– On epäreilua laittaa vilkkaat pojat istumaan luokkaan hiljaa, kun ne voisi vaikka ohjeistaa vaikka juoksemaan pihalla tietyn matkan. Niin he täyttäisivät opettajan toiveen ja saisivat palkinnon. Se lelupäivä on kuitenkin kaikille lapsille tärkeä.
Kyseessä inhimillinen erehdys
Chydeniuksen koulun rehtori ei halunnut kommentoida asiaa. Hän vastasi kirjallisesti tulleensa siihen päätökseen, ettei koe aihetta avata asiaa julkisesti.
Ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja Tony Widjeskog kertoo, että Kokkolan ruotsinkielisissä kouluissa noudatetaan opetussuunnitelmaa ja TCM-metodia.
TCM-ryhmänhallintamenetelmän tavoitteena on hallita ryhmää positiivisin keinon ja samalla ennaltaehkäistä ja tukea oppilaiden käytöspulmia.
Metodin puitteissa tyttöjen ja poikien ei pitäisi kilpailla keskenään.
– Opettajat eivät varmasti toimi tarkoituksella opetussuunnitelman vastaisesti. Tässä on tapahtunut inhimillinen erehdys, josta otetaan opiksi. Me kaikki olemme ihmisiä ja teemme virheitä.
Vanhempien yhteydenoton jälkeen käytäntöä muutettiin.
Vastakkainasettelu luo mahdollisuuden kiusaamiselle
Kasvatustieteen tohtori, Itä-Suomen yliopiston lehtori Samuli Ranta näkee tytöt vastaan pojat -yhtälössä kaksi kysymystä: kilpailun ja ryhmäjaon.
– Kilpailutilanteiden kanssa on tärkeä pohtia, milloin ne ovat oppimista edistäviä ja milloin eivät.
Ryhmien muodostamisessa pitäisi tiedostaa, miksi ja miten se tehdään.
– Tärkeää on tiedostaa, onko asetelma sellainen, josta toinen ryhmä hyötyy enemmän. Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että toiset lannistuvat tai eivät pidä asiaa tärkeänä.
Vastakkainasettelu luo myös mahdollisuuksia kiusaamiselle.
– Kiinteät ryhmät, jotka kilpailevat toisiaan vastaan – kuten tytöt vastaan pojat – voivat luoda vastakkainasettelua etenkin, jos toiminta on rakennettu niin, että toinen ryhmä hyötyy.
